Talkoilla eroon äkäisestä jättiputkesta

18.6.2015
0 arviota
Talkoilla eroon äkäisestä jättiputkesta

Suomen luontoon kuulumattomat lajit syövät kotoperäisiltä lajeilta tilaa. Siksi niitä pyritään hävittämään talkoilla ympäri Suomen. Lähdimme mukaan Tampereelle, jossa jättiputki sai talkooporukalta kyytiä.

"Jaahas, täällä näkyykin tuttuja viime vuodelta!"

Sampo Juhajoki rientää tervehtimään Linnainmaan koulun pihaan saapunutta talkooporukkaa. Joukko on koolla, koska pian alkaa Linnainmaan vuotuiset jättiputkitalkoot. Myös projektikoordinaattori Ritva Pietarinen Ahlmanin koulun Säätiöstä ottaa läheisten omakotitalojen asukkaita vastaan.

Metsäasiantuntija Juhajoki edustaa Suomen 4H-liittoa, joka on jo useita vuosia torjunut yhdessä pirkanmaalaisten yhdistysten ja kuntien kanssa haitallista jättiputkea. Jättiputki on päässyt vieraslajitalkoiden kohteeksi, koska se on vieraslajeista haitallisin. Sitä istutettiin alun perin puutarhojen koristukseksi, mutta sittemmin kasvi on levinnyt lähes koko maahan ja vienyt elintilaa kotoperäisiltä lajeilta. Jos jättiputki leviää liiaksi, kasvusto voi pahimmillaan alentaa kiinteistöjenkin arvoa.

"Talkoita on pidetty kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Niihin osallistui vuonna 2014 noin 80 talkoolaista", Juhajoki selittää innostuneena.

Huonokaan sää ei karkota talkooväkeä, jos asenne on kunnossa.

"Yhdistysten aktiivisuus ratkaisee", Pietarinen toteaa.

Jättiputki vie tilaa kotoperäisiltä lajikkeilta

Jättiputkea istutettiin alun perin puutarhojen koristukseksi, mutta sittemmin se on levinnyt ja vienyt elintilaa kotoperäisiltä lajeilta.

Aumamuovi on tehokas hävityskeino

Sampo Juhajoki pyytää talkoolaiset ympärilleen. Puheensorina taukoaa.

"Tänään torjumme kaukasianjättiputkea. Kartalle on merkitty lähiympäristöstä yksitoista paikkaa, joista kasvia on löytynyt. Aloitetaan koulun takaa", Juhajoki opastaa.

Linnainmaan omakotiyhdistyksen puheenjohtajan Jouni Hietamäen mukaan jättiputkien tuhoaminen on tärkeää etenkin lasten takia, sillä jättiputken kasvineste voi pahimmillaan aiheuttaa iholla toisen asteen palovammoja.

"Muistan, miten omassa lapsuudessa koiranputkista tehtiin puhallusputkia. Moni voi yhä luulla jättiputkia koiranputkiksi", kymmenkunta vuotta Linnainmaalla asunut Hietamäki sanoo.

Juuri kasvin polttavuuden vuoksi Juhajoki kehottaa kaikkia pitämään pitkähihaista paitaa ja pitkiä housuja sekä saappaita tai goretex-kenkiä, vaikka ilta on helteinen. Juhajoella on mukanaan myös kumihanskoja ja kertakäyttöisiä suoja-asuja tarvittaessa.

Pirkanmaalla jättiputkia on hävitetty lähinnä mekaanisesti tai aumamuovin avulla, ei kemiallisesti. Aumamuovitorjunnassa jättiputkiesiintymän päälle levitetään vahvaa muovia, joka kiinnitetään paikalleen upottamalla muovin reunat maahan. Muovi estää taimien kasvun, minkä lisäksi lämpötila kohoaa mustan muovin alla niin korkeaksi, että maassa oleva siemenpankki tuhoutuu. Aumamuovi levitetään maahan keväällä tai alkukesällä, kun taimet ovat vielä pieniä. Ennen peittämistä korkeaksi ehtinyt kasvusto on niitettävä. Muovi poistetaan kahden vuoden päästä.

"Meidän kohteissamme aumamuovi on osoittautunut kemiallista torjuntaa tehokkaammaksi", Juhajoki kertoo.

Sampo Juhajoki

Metsäasiantuntija Sampo Juhajoki 4H-liitosta johdattelee Linnainmaan koulun pihalle kertynyttä talkooporukkaa.

Parissa vuodessa eroon

Sampo Juhajoki osoittaa tuuheaan pensaikkoon tien pientareella:

"Tuolla niitä näkyy. Aika pieniä ovat, ehkä toisen vuoden kasveja."

Jouni Hietamäki tarttuu rivakasti viikatteeseen ja Erkki Röppönen ja Ari-Pekka Rinne lapioihin. Röppönen kaivaa pari pientä jättiputkea ylös noin 20 sentin syvyydeltä ja Hietamäki katkaisee ne viikatteella matalalta. Sitten Röppönen nostaa juuret jätesäkkiin.

"Nämä pääsevät jätteenkäsittelylaitokselle penkattavaksi. Periaatteessa juuret voisi myös polttaa tai mädättää."

Jouni Hietamäki (vas.), Esa Luostarinen ja Erkki Röppönen

Jouni Hietamäki (vas.), Esa Luostarinen ja Erkki Röppönen etsivät jättiputkia muun kasvillisuuden seasta. Suojalasit ja pitkät vaatteet ovat tarpeen, sillä jättiputken myrkyllinen kasvineste on polttavaa. 

Erkki Röppönen ja hänen vaimonsa Kaisu ovat asuneet Linnainmaalla vuodesta 1966 lähtien. Röppösille jättiputkitalkoot ovat ensimmäiset, mutta vuosikymmenten varrella he ovat muutoin osallistuneet ahkerasti omakotiyhdistyksen toimintaan. Ennen toiminta oli vielä paljon nykyistä vireämpää, monet juhlatkin vietettiin vuosittain.

"Maanantain liikuntavuoro koululla on sentään vielä jäljellä", Kaisu Röppönen toteaa.

Talkoolaiset eivät enää löydä uusia jättiputkia tästä paikasta, ja Sampo Juhajoki kehottakin väkeä siirtymään seuraavaan kohteeseen. Paikka on Esa Luostariselle varsin tuttu, sillä se on hänen takapihansa.

"Viime vuonna siellä oli kymmenen kasvia, tänä vuonna ainakin yksi", Luostarinen sanoo.

Noin 40 sentin korkuinen jättiputki löytyy takapihan perimmäisestä nurkasta koristekivien joukosta. Sen poistaminen kestää yllättävän pitkään, sillä kivet joudutaan siirtämään ennen kuin juureen päästään käsiksi.

Talkoolaiset työskentelevät vielä tunnin, ennen kuin palaavat nauttimaan Juhajoen tuomia talkooeväitä eli mehua, ruisleipiä ja toffeekarkkeja. Hellekin on hellittänyt. Illasta jää kaikille oikein hyvä mieli.

"Palaute oli hyvää, ja asukkaat ovat sitoutuneita jatkamaan talkoita tulevinakin vuosina. Jättiputken saa häviämään talkoilla jo parissa vuodessa", Juhajoki toteaa.

Esa Luostarinen (vas.), Sampo Juhajoki ja Jouni Hietamäki

Esa Luostarinen (vas.), Sampo Juhajoki ja Jouni Hietamäki penkovat kasvustoa löytääkseen hävitettävää jättiputkea.

Erkki Röppönen

Erkki Röppönen on ensimmäistä kertaa mukana jättiputkitalkoissa.

Tunnista kolme yleistä vieraslajia

Jättiputki

Jättiputket

Ukonputkien sukuun kuuluva vieraslajiryhmä, joka oli alun perin puutarhan koristekasvi. Voi kasvaa yli kolmemetriseksi. Suomessa esiintyy lähinnä kaukasianjättiputkea (Heracleum mantegazzianum) ja persianjättiputkea (Heracleum persicum). Kukinto on vaalea ja sateenvarjon muotoinen, kooltaan 40–80 senttiä. Lehdet ovat suuria ja leveitä. Kasvi leviää nopeasti siementen ja juurikasvustojen avulla.

Komealupiini

Komealupiini (Lupinus polyphyllus)

Tuotu Suomeen alun perin puutarhojen koristekasviksi. Tienpenkoista ja pelloilta tuttu hernekasvi on monen silmissä jo osa Suomen luontoa, mutta se luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi. Kasvin korkeus on noin 50–100 cm. Varsi on yleensä haaraton, kukan teriö sininen, sinipunainen tai valkoinen. Kukinto on pitkä ja tiheä. Sisältää myrkyllisiä alkaloideja.

 

Jättipalsami

Jättipalsami (Impatiens glandulifera)

Yksivuotinen, mehevävartinen ruoho on peräisin Himalajan vuoristosta. Sen lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Kukat ovat jopa 40-millisiä ja useimmiten vaaleanpunaisia. Jättipalsamit voivat kasvaa jopa yli kolmemetrisiksi. Esiintyy yleensä asutuksen läheisyydessä.

Tunnista vieraslajit ja ilmoita havainnoistasi kansallisessa vieraslajiportaalissa.

Teksti
Kuvat Sakari Piippo ja Thinkstock
Avainsanat: puutarhanhoito luonto
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5