Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Vaasalainen Tapio Martimo lähtee vuosittain Lappiin sorsastamaan labradorinnoutaja Nalan kanssa.

Sorsajahtiin täysillä panoksilla

Teksti:
Rebeca Romero
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 21.8.2014
|
Muokattu: 31.8.2020
Sorsastajat aloittavat kauteen valmistautumisen hyvissä ajoin. Lintujahdin ensimmäinen päivä kuluu passissa odotellen.

Sorsastuskausi on jo täydessä vauhdissa. Vaikka kausi jatkuu joulukuun loppuun saakka, panostetaan yleensä kauden alkuun eniten. Harrastajien keskuudessa valmistelut on aloitettu jo keväällä, ja parhaat passipaikat varataan päiviä ennen h-hetkeä eli elokuun 20:ttä päivää.

Metsästystä 26 vuotta harrastanut vaasalainen Tapio Martimo, 40, aloittaa sorsastuskautensa Kemijärvellä.

"Jokainen odottaa keskipäivää hiljaa ja keskittyy kiikaroimaan sorsia omalta passipaikaltaan. Jos viereisessä kaislikossa sattuu mulahtamaan hauki, säikähdys on melkoinen. Kun kello vihdoin lyö kaksitoista, sorsia ei välttämättä näykään. Niitä voi joutua odottelemaan tuntitolkulla", Martimo kuvailee.

Sorsajahdissa vaaditaan kärsivällisyyttä ja tietynlaista luonteenlujuutta.

"Olen monesti miettinyt, mikä motivoi minua lähtemään vuosi toisensa jälkeen. Kilometrejä kertyy yli seitsemänsataa, ja saaliitkin jäävät usein melko pieniksi. Luulen, että se on yhdistelmä onnistumisen tunteita, luonnossa olemista, ajanviettoa kavereiden kanssa sekä koiran kanssa harrastamista", sanoo Martimo.

Valmistautuminen alkaa jo keväällä

Harrastajilla liittyy sorsastuskauden alkuun useita perinteitä. Martimo itse aloitti kauteen valmistautumisen lähes viisi kuukautta sitten.

"Ensimmäiset puhelut käytiin sorsastusporukan kesken huhtikuussa. Käyn myös kiikaroimassa sorsien kevätmuuttoa, oikeanlaista pillitystekniikkaa ja ampumista ampumaradalla", Martimo kertoo.

H-hetken lähestyessä alkaa myös passipaikkojen varaaminen. Parhaiden pusikoiden juureen saatetaan leiriytyä jo muutamaa päivää ennen kauden alkua.

"Kilpailu näkyy erityisesti suosituimmilla sorsastuspaikoilla, kuten Oulun Hailuodossa ja Liminganlahdella. Joskus paikoista saattaa syntyä jopa riitaa, mutta pääosin kauden aloitus sujuu rauhallisissa merkeissä", Martimo kertoo.

Vanhat kaunat selvitellään hyvässä hengessä sorsastajien Jahtitansseilla, jotka järjestetään Hailuodossa perinteisesti päivää ennen kauden alkua.

Lapset mukaan jahtiin

Metsästysharrastuksen maine on vuosien varrella siistiytynyt, ja esimerkiksi alkoholin käyttöön törmää Martimon mukaan yhä harvemmin. Tärkeitä turvallisuustekijöitä sorsajahdissa ovat aseen huolellinen käsittely, noutava koira sekä vesiturvallisuudesta huolehtiminen.

Sorsajahdissa liikutaan useimmiten veneellä, ja uskaliaimmat sorsastajat tähtäävät taivaalle suoraan veneestä, mikä aiheuttaa omat turvallisuusriskinsä. Lisäksi erityisesti kauden alussa on kiinnitettävä huomiota järkevien passipaikkojen valintaan väenpaljouden vuoksi.

Lasten mukaan ottaminen herättää monissa paheksuntaa, mutta Martimon kahdeksanvuotias tytär Martta oli ensimmäisen kerran mukana jo nelivuotiaana.

"Tyttäreni halusi itse mukaan. Metsästysreissu ei ollut kovin pitkä, mutta saimme saaliiksi yhden linnun. Tyttäreni muistelee vieläkin reissua lämmöllä, sillä kotona valmistimme yhdessä sepelkyyhkyn ateriaksi."

Martimo haluaa, että lapset ymmärtävät isänsä harrastuksen.

"Minulle on oikeastaan samantekevää, alkavatko lapseni metsästää. He saavat vapaasti etsiä intohimonsa. Haluan, että lapseni voivat suhtautua neutraalisti luontoon ja saaliin käsittelyyn. Riistaliha on lastenkin herkkua", Martimo sanoo.

Lisää aiheesta