Rohkeasti lapsen kanssa somessa

25.2.2016
3 arviota
Rohkeasti lapsen kanssa somessa

Tuhmia videoita, asiattomia viestejä ja nettikiusaamista. Viime aikojen somekeskustelu on pyörinyt lähinnä kielteisten asioiden ympärillä. Pitäisikö vanhempien olla huolissaan vai antaa lastensa nauttia sosiaalisen median hyödyistä?

"Sosiaalisen median palvelut kuuluvat kiinteästi nykylasten ja nuorten elämään. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän myös kaverielämää ja sosiaalisia verkostoja ylläpidetään netissä", toteaa mediakasvatuksen kehittäjä Satu Valkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

ebrand Oy:n ja Oulun kaupungin tekemä Some ja nuoret 2015 -tutkimus vahvistaa Valkosen sanat. Tutkimuksen mukaan jo noin neljännes 13–15-vuotiaista viettää sosiaalisessa mediassa 10–20 tuntia viikossa. Useimpien elämässä sosiaalinen media täydentää normaalia kanssakäymistä kaverien kanssa ja sitä käytetään ensisijaisesti tuttujen kesken. Somessa ollaan, koska muutkin ovat.

Monet lasten vanhemmista ovat opetelleet sosiaalisen median käyttöä vasta aikuisiällä, ja ilmiö tuntuu vielä vieraalta. Siksi se saattaa huolestuttaa, ja huomio kiinnittyy liiankin helposti sosiaalisen median kääntöpuoliin, kuten nettikiusaamiseen, asiattomiin kommentteihin sekä yksityisyyden suojaan. Aikuiset eivät välttämättä vielä ymmärräkään sosiaalisen median merkitystä tämän päivän nuorten elämässä.

"Some voi näyttäytyä aikuisille pahana ja pelottavana paikkana, jolta lapsia täytyy suojella. Lapsille ja nuorille sosiaalinen media on ollut olemassa aina, eivätkä he tiedä maailmaa, jossa sosiaalista mediaa ei ole. He eivät näe sitä pahana tai toisaalta hyvänäkään", toteaa verkkopedagogi Maarit Nyqvist Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:stä.

Myös mediakasvatus on vanhemmille vielä uutta.

"Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin hänen tekniset taitonsa ovat paremmat kuin vanhemmillaan. Nuoret tarvitsevat kuitenkin aikuisia mediasisältöjen tulkitsemisessa sekä niiden herättämien tunteiden käsittelyssä", Nyqvist muistuttaa.

Opeta pelisäännöt

Satu Valkonen ei pidä sosiaalista mediaa yhtään sen turvattomampana paikkana kuin nuorisotaloa tai koulun pihaa. Hän vertaakin sitä esimerkiksi lapsen liikkumiseen kaupungilla: tarjolla on kivaa tekemistä ja tuttuja kavereita mutta myös tilanteita, joissa pitää olla tarkkana.

Valkosen mielestä tärkeintä on, että aikuinen on aidosti kiinnostunut lapsensa toiminnasta sosiaalisessa mediassa. Myös nuoret näyttävät jakavan Valkosen toiveen, sillä Some ja nuoret -tutkimuksen mukaan 70 prosenttia vastaajista haluaisi sosiaalisen median opetusta koteihin ja kouluihin. Siksi Valkonen ohjeistaa tutustumaan sosiaaliseen mediaan varsinkin pienimpien kanssa yhdessä.

"Mitä pienempi lapsi on, sitä tärkeämpää on seurata vieressä, mitä hän tekee. Lapselta on hyvä kysellä, missä palveluissa hän on, kenen kanssa hän juttelee ja viettää aikaa. Lisäksi kannattaa sopia, ettei lapsi lataa mitään sovelluksia, ennen kuin niihin on tutustuttu yhdessä", Valkonen muistuttaa.

Myös Maarit Nyqvist suosittelee sosiaalisen median pelisääntöjen opettelua yhdessä. Tällöin käydään läpi, mitkä ovat palvelun ikärajat, käyttöehdot ja tarkoitus.

"Ruutuaikaa tärkeämpää on huomioida kokonaisuus. Jos netin käyttö ei haittaa koulunkäyntiä, nukkumista, sosiaalisia suhteita tai harrastuksia, verkossa vietetystä ajasta ei tarvitse olla huolissaan."

Kysele ja kuuntele, älä pakota

Lain mukaan lapsellakin on oikeus yksityisyyteen, eikä hänen viestejään saa lukea salaa. Toisaalta aikuisella on velvollisuus edistää hyvää lapsuutta. Jos aikuinen epäilee, että sosiaalisessa mediassa tapahtuu jotain haitallista, voi hän tarvittaessa käydä lapsensa viestejä läpi.

"Vanhempien pitäisi tuntea oma lapsensa niin hyvin, että hän tunnistaa, milloin tilanteeseen tulee puuttua. Jos lapsen ja vanhemman luottamussuhde toimii, lapsi uskaltaa kertoa väärinkäytöksistäkin helpommin", Valkonen toteaa.

Myös Nyqvist suosittelee käyttämään kyselyä ja kuuntelua pakottamisen sijaan.

"Tiedän vanhempia, jotka vaativat lastaan ottamaan vanhemman kaverikseen jossain palvelussa voidakseen seurata tämän käyttäytymistä. Monissa palveluissa on kuitenkin mahdollista määritellä, mitä julkaisuja ja kuvia millekin kohderyhmälle näkyy, joten tämä keino ei ole aukoton. Kysy kenen kanssa lapsi on jutellut verkossa ja mistä asioista. Pyydä häntä näyttämään itse, mitä tekee."

Valkonen ohjeistaa pohtimaan yhdessä myös sitä, miten sosiaalinen media eroaa keskustelusta kaverin kanssa koulussa. Tällöin tulee kertoa, että sosiaalisessa mediassa asiat saattavat levitä nopeasti hyvin suuren joukon nähtäväksi ja seurausten suuruusluokka on aivan toinen.

Ottakaa somen hyödyt irti

Sekä Satu Valkonen että Maarit Nyqvist pitävät sosiaalisen median hyötyjä suurempina kuin haittoja. Sosiaalisessa mediassa vahvistetaan ja ylläpidetään jo syntyneitä kaverisuhteita sekä solmitaan uusia tuttavuuksia. Sen avulla voi löytää samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä, eikä maantieteellinen sijainti vaikuta yhteydenpitoon.

"Lisäksi verkossa on helppo saada yhteys siellä työskenteleviin kasvatusalan ihmisiin. Esimerkiksi yksin kotona oleva lapsi voi keskustella turvallisen aikuisen kanssa häntä mietityttävistä asioista", Nyqvist sanoo.

Lisäksi verkko tarjoaa mahdollisuuden oman identiteetin tai uusien taitojen kehittämiselle.

"Verkkokeskusteluissa vallitsevat monenlaiset kirjoittamattomat säännöt, joiden hallitseminen vaatii taitoa. Tässä asiassa nuoret ovat selvästi aikuisia edellä. Verkkokeskusteluissa on mahdollisuus oppia argumentoimaan ja erilaisten keskusteluiden seuraaminen mahdollistaa omien asenteiden ja arvojen kehittymisen", Nyqvist listaa.

Toisaalta kääntöpuolella saattaa olla nettikiusaamista tai seksuaalista kaltoinkohtelua. Lapsi saattaa kaivata aikuisen huomiota, jolloin jotkut saattavat käyttää tätä hyväkseen.

"Aikuisen tulisi tuntea lapsensa verkkokaverit yhtä hyvin kuin harrastus- tai koulukaverit. Samalla on hyvä laatia säännöt, missä ja milloin nettiä saa käyttää. Esimerkiksi mediankäyttö ennen nukkumaanmenoa saattaa vaikeuttaa nukahtamista. Oleellista on, että aikuinen noudattaa samoja sääntöjä myös itse", Nyqvist painottaa.

Pysynkö perässä?

Uusia sosiaalisen median palveluita syntyy nykyisin tiuhaan tahtiin. Aikuisten suosima Facebook ei olekaan nuorten tärkein väline, vaan esimerkiksi videopalvelu YouTube, kuvapalvelu Instagram ja pikaviestipalvelu Whatsapp ovat yhä suositumpia. Nuoret käyttävät tottuneesti myös suoraa videokuvaa lähettäviä sovelluksia, kuten Periscopea ja Snapchatia. Pitäisikö aikuisen pysyä perässä ja käyttää kaikkia samoja palveluja?

Satu Valkosen mielestä tähän ei ole tarvetta. Sen sijaan hän suosittelee kääntymään oman lapsen puoleen.

"Varsinkin pienet lapset näyttävät mielellään, mitä palveluja he käyttävät ja millä tavoin."

Lisäksi Valkonen suosittelee tutustumaan eri palveluissa niiden vanhemmille tarkoitettuun parents-osioon, joista useimmiten saa kaikki tarpeelliset tiedot käyttöehdoista ja yksityisyysasetuksista.

Miten sitten tulisi suhtautua palvelujen ikärajoihin? Vaikka valtaosa palveluntarjoajista on asettanut omat ikärajansa, yleensä 13–16 vuotta, viettävät tätä nuoremmatkin aikaa niiden parissa.

Valkonen kertoo, että ikärajat perustuvat usein Yhdysvaltojen lainsäädäntöön, joka kieltää yrityksiä keräämästä henkilökohtaisia tietoja alle 13-vuotiailta. Ikärajojen tarkoituksena on suojata lasten yksityisyyttä ja rajoittaa tietojen leviämistä.

"Ne eivät siis toimi samalla periaatteella kuin esimerkiksi elokuvien ikärajat, jotka kertovat heti, sopiiko elokuvan sisältö tietynikäisille lapsille."

Kaikkien pienimmille suunnatuissa palveluissa on vielä tiukemmat yksityisyyssäädökset. Lisäksi niitä voidaan moderoida, jolloin joku aikuinen seuraa käytävää keskustelua tai ohjelma itse hälyttää kielletyistä sanoista. Vastuu alaikäisen sosiaalisen median käytöstä on kuitenkin aina vanhemman hartioilla, ja oman lapsen kanssa on hyvä keskustella, mitä palveluja tämä saa käyttää.

"Varsinkin jos muut käyttäjät ovat vanhempia kuin oma lapsi, kannattaa harkita, pystyykö lapsi osallistumaan käytävään keskusteluun tasavertaisesti tai ymmärtääkö hän keskustelujen sisällön."

Maarit Nyqvistin mukaan sosiaalisen median käyttöä voi alkaa opetella tietyissä rajoissa jo alakouluiässä.

"Opeteltavaa riittää paljon: kuinka verkossa jutellaan, mitä on sopivaa kertoa itsestään, minkälaisia kuvia voi ladata verkkoon, miten hoidetaan tietoturvallisuusasiat ja salasanat tai rahankäyttö verkossa, miten tulkitaan kirjoitettuja viestejä ja uutisia."

Puutu nettikiusaamiseen

Mitä sitten tulee tehdä, jos lapsen some-elämä huolettaa?

"Jos tuntuu, että lapsi sulkeutuu käyttämään mediaa yksin tai hänen käyttäytymisensä muuttuu, kannattaa ensin yrittää jutella asiasta lapsen kanssa", Valkonen ohjeistaa.

Valkosen mukaan sosiaalisessa mediassa on aina syytä erottaa varsinainen nettikiusaaminen niin sanotusta draamasta.

"Koska lasten vuorovaikutustaidot ovat vasta kehittymässä, on väärintulkintojen mahdollisuus suuri. Alakoululaisten kirjoitustaito ei ole aina kovin sujuvaa, jolloin kömpelöt viestit on helppo tulkita väärin. Lapset eivät myöskään pysty hahmottamaan kaikkien tekojensa seurauksia oikein. Kaikki typerä käytös ei siis aina ole kiusaamista."

Jos lapsi kuitenkin saa jatkuvasti ilkeitä kommentteja samoilta henkilöiltä eikä kykene selvittämään tilannetta itse, kannattaa jutella esimerkiksi opettajan tai kuraattorin kanssa. Olennaista on puuttua asiaan heti.

"Jos kyseessä on vakavampi tilanne ja esimerkiksi lapsen henkilötietoja on levitetty, kannattaa ottaa kuvaruutukaappaus ja kysyä vaikka nettipoliisilta toimintaohjeita", Valkonen ohjeistaa.

Oman alueen nettipoliisin tiedot voi tarkistaa poliisin sosiaalisesta mediasta kertovalta sivustolta.

Tärkeää on reagoida myös silloin, kun oma lapsi kiusaa.

"Olennaista on selvittää, onko lapsi tehnyt jotain ajattelemattomuuttaan vai onko hän halunnut aiheuttaa tahallaan pahaa."

5 vinkkiä vanhemmille somesta

  1. Ole kiinnostunut ja näytä, että välität. Jaa elämä somessa lapsen kanssa.
  2. Huolehdi, että sosiaalisen median käyttö on tasapainossa muun sosiaalisen elämän kanssa.
  3. Kannusta monipuoliseen ja osallistuvaan sosiaalisen median käyttöön. Lapsen mediataidot eivät kehity, jos hän käyttää vain yhtä palvelua. Myös osallistuminen on tärkeää.
  4. Opeta lasta harkitsemaan seuraamuksia: mitä vaikutuksia teoilla on itselle tai muille?
  5. Auta lasta suojaamaan omaa yksityisyyttään. Muistuta lapselle, ettei hän kerro koko nimeään, osoitettaan, puhelinnumeroaan tai henkilötunnustaan sosiaalisessa mediassa. Lapsesta jaettuja tietoja voi tarkistaa esimerkiksi googlettamalla tämän nimellä.

Vinkit antoi mediakasvatuksen kehittäjä Satu Valkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Katso myös Ehyt ry:n sosiaalisen median huoneentaulut vanhemmille.

Mitä ajattelet somesta?

Kysyimme riihimäkeläisen Herajoen koulun oppilailta, miten he käyttävät sosiaalista mediaa ja mitä he ajattelevat siitä:

"Käytän Whatsappia, Youtubea ja Spotifyta, koska ne ovat tarpeellisia. Whatsappissa kivaa on, kun voi lähettää viestejä ilmaiseksi. Varsinkin ääniviestit ovat mielestäni hyvä keksintö, koska jos on pitkää asiaa, aina ei jaksa kirjoittaa. Spotify ja YouTube ovat kivoja, koska niissä voi kuunnella musiikkia ilman maksua. WhatsApissa huonompi puoli on se, että se tuo lisää mahdollisuuksia kiusaamiseen. Viesteillä on paljon helpompi sanoa jotain ilkeää kuin kasvotusten. Youtubessa ikävää on, että kuka vain voi lisätä sinne mitä vain ja lapset voivat eksyä siellä väärille sivustoille."

Tyttö, 11 v.

"Käytän Twitteriä, Instagramia, Snapchatiä, YouTubea ja Whatsappia, koska kaverit ovat siellä. Kivaa on, että voi julkaista omia kuvia ja videoita kavereille, mutta se ei ole kivaa, kun kaikki haukkuvat kuviani ja videoitani.

Poika, 11 v.

"Käytän Instagramia, Whatsappia, Snapchattiä, WeHeartItiä ja Skypeä. Instagramia ja Snapchatiä käytän, koska on kiva nähdä, mitä muut tekevät. Skypeä käytän, koska viestittely on siellä helppoa. We Heart Itiä käytän, koska sieltä voi ladata erilaisia kuvia. Instagramissa ei ole kivaa, jos joku esimerkiksi kommentoi toisen kuvaa ilkeästi."

Tyttö, 11 v.

"Käytän sosiaalista mediaa, koska voi olla yhteyksissä kavereihin ilman puhelinlaskua. Kivaa on, kun voi jutella ja chatata kavereiden kanssa, mutta se ei ole kivaa, kun joskus ventovieraat haukkuvat tai yrittävät udella tietoja."

Poika, 11 v.

"Käytän tietokoneelle ja tabletille saatavia sovelluksia, esimerkiksi YouTubea, Spotifytä, Skypeä, tabletille ladattavia pelejä ja Googlea. En ole aina varma, miksi käytän sosiaalista mediaa. Käytän sitä varmaan, koska minulla on tylsää ja haluan tekemistä, mutta joskus saatan olla sosiaalisessa mediassa vain, koska siellä saa ihan muuta ajateltavaa kuin tosielämässä. Kivaa on, kun voi tavata kavereita ja vanhempia, etsiä tietoa ja kuunnella musiikkia, mutta kun käyttää sosiaalista mediaa, pitää olla tietoinen siitä, miten käyttäydytään hyvin muita käyttäjiä kohtaan eikä puhuta asiattomia. Sillä sitä näkee usein."

Tyttö, 12 v.

Lisäksi kuulostelimme vielä yhden vähän nuoremman lapsen ja äidin mietteitä:

"Käytän whatsappia ja momiota äidin luvalla. Saan viestitellä niissä vain tuttujen ihmisten kanssa. Vieraiden ihmisten viestit poistan heti ja poistun myös ryhmistä, joissa on minulle tuntemattomia mukana. Äiti on kertonut minulle, mitä netissä saa tehdä. En kerro koko nimeäni, osoitettani tai puhelinnumeroani muille."

Tyttö 8, vuotta

"Välillä minua mietityttää se, mitä lapsen voi antaa tehdä sosiaalisessa mediassa ja mitä sovelluksia he voivat käyttää. Samalla kuitenkin tiedän, että en voi myöskään kieltää sosiaalisen median käyttöä, koska kaveritkin käyttävät ja se kuuluu nuorten elämään. Yritän antaa parhaani mukaan neuvoja ja ohjeita siitä, mitä somessa voi tehdä, kuinka siellä käyttäydytään ja mitä pitää tehdä, jos jokin asia alkaa askarruttaa. Toivon, että lapseni uskaltavat kertoa, jos kokevat ahdistelua tai kiusaamista netissä."

Äiti, tyttö 12 vuotta ja poika 10 vuotta

Lähteet: ebrand Suomi Oy ja Oulun kaupunki: Some ja nuoret 2015.

Teksti
Kuvitus Kalle Talonen
Avainsanat: lapsi
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5