Pitkä työura kerryttää eläkettä

17.12.2014
0 arviota
Pitkä työura kerryttää eläkettä

Työnteko palkkatyössä tai yrittäjänä kasvattaa työeläkettä. Mutta tiesitkö, että myös työttömyys, vanhempainrahakausi ja tutkintoon päättynyt opiskelu nostavat eläkekertymää?

Ruuhkavuosien keskellä eläke ei eksy ajatuksiin, mutta seniori-ikään kannattaa varautua ottamalla selvää eläketurvan kattavuudesta. Työeläkettä karttuu työnteosta työsuhteessa yksityisissä yrityksissä, palvelussuhteesta julkisella sektorilla sekä toiminnasta yrittäjänä.

Nykyisin eläkettä kertyy suoraan vuosiansioiden perusteella ikään sidotulla karttumaprosentilla.

Ennen vuotta 2005 eläke alkoi karttua vasta 23 ikävuodesta lähtien. Vuoden 2005 jälkeen eläke-eurot ovat kertyneet 18-vuotiaasta lähtien. Alle 53-vuotiaille kertyy eläkettä 1,5 prosenttia työansioista ja yli 53-vuotiaille 1,9 prosenttia. 63 vuotta täytettyään pääsee vielä muutaman vuoden ajan superkarttuman eli 4,5 prosentin piiriin. Eläkekertymää voi ansaita 68 ikävuoteen asti.

"Mitä pidempään pystyy olemaan työelämässä, sitä suuremmaksi eläke muodostuu. Vuodesta 2017 lähtien ikärajat ja karttumat kuitenkin muuttuvat, kun tänä syksynä sovittu eläkeuudistus astuu voimaan", muistuttaa eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara työeläkeyhtiö Elosta.

Osa eläkeläisistä innostuu palaamaan työhön, sillä työnteolle ei ole mitään estettä. Eläkeläistyöntekijöille kertyy uutta eläkettä 1,5 prosentin mukaan aina 68-vuotiaaksi asti. Uutta eläkettä aletaan maksaa erillisestä hakemuksesta, kun henkilö on vähintään 68-vuotias.

Eläkettä saa myös palkattomilta jaksoilta

Eläkettä kertyy myös palkattomilta ajanjaksoilta, kuten sapatti- tai vanhempainvapaalta sekä työttömyyden tai opiskelun ajalta. Palkattomat jaksot heikentävät eläkettä, sillä karttuma ei vastaa tasoltaan palkkatyöstä kertyvää eläkettä. Esimerkiksi työttömyysajan eläkekertymä on 1,5 prosenttia. Laskukaavassa huomioidaan tuloksi 75 prosenttia päivärahan perusteena olevasta ansiosta. Toisaalta ihminen saattaa jaksaa pidempään työelämässä esimerkiksi pitämällä sapattivuoden tai siirtymällä osa-aikaeläkkeelle.

Tutkintoon johtava opiskelu kerryttää eläkettä. Eläkettä ansaitsee ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta enintään kolmelta vuodelta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta enintään viideltä vuodelta.

Opiskelun ja alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaan ajalta eläkettä kertyy 1,5 prosenttia kiinteän, noin 700 euron kuukausisumman perusteella. Myös äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaetuuksista karttuu eläkettä 1,5 prosenttia. Etuuden perusteena olevasta ansiosta huomioidaan 117 prosenttia.

Vuoden 2013 päättyessä Suomessa oli 1 385 750 eläkkeensaajaa. Heistä miehiä oli 623 210 ja naisia 762 540.

Yrittäjän ei kannata alivakuuttaa itseään

Yrittäjä määrittelee itse YEL-työtulonsa. Yrittäjän tulisi arvottaa työnsä sen mukaan, jos sen tekisi toinen, yhtä ammattitaitoinen henkilö.

"Tämä on yrittäjillä vakuuttamisen lähtökohta. Yrittäjä on vastuussa siitä, että työtulo on kohdillaan eläkkeen kartuttamista varten. YEL-työtulo vaikuttaa myös muuhun sosiaaliturvaan, sillä sen perusteella maksetaan esimerkiksi sairauspäivärahaa. Senkin takia on todella tärkeää, ettei yrittäjä alivakuuta työskentelyään", painottaa Satu Saulivaara.

Ulkomailtakin saa eläkettä tietyin ehdoin

Ulkomailla EU-, Eta- ja sosiaaliturvasopimusten maissa tehty työ kerryttää eläkettä. Eläkettä haettaessa on täytettävä niin sanottu U-liite. Eläkkeen saajan on toimitettava hakemukset omaan työeläkeyhtiöönsä, joka lähettää dokumentit Eläketurvakeskukseen. Sieltä hakemukset päätyvät ulkomaisille eläkelaitoksille, jonka jälkeen eläkkeet myönnetään yhtenä kokonaisuutena. Sopimukseen kuulumattomista maista eläkettä tulee hakea itse. Näissä maissa eläke kertyy kansallisten eläkejärjestelmien mukaisesti.

Oma työeläkeote kannattaa tarkistaa

Työeläkeyhtiöt lähettävät nykyisin työeläkeotteen kaikille alle 60-vuotiaille kolmen vuoden välein. Yli 60-vuotiaat saavat otteen vuosittain. Otteesta kannattaa tarkistaa, että kaikki työsuhdetiedot ja yrittäjäjaksot ovat mukana rekisterissä. Eläkettä ei kerry pimeästä työstä eikä alle 18-vuotiaana tai yli 68-vuotiaana tehdystä työstä.

Otteen tarkistaminen on tärkeää, sillä tuleva eläke perustuu siinä oleviin tietoihin. Otteesta selviää myös edellisen vuoden loppuun asti karttuneen eläkkeen määrä. Ote on katsottavissa myös sähköisesti eläkeyhtiöiden omista verkkopalveluista tai tyoelake.fi-sivustolta. Sähköisiin palveluihin kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla.

Eurostatin vertailun mukaan suomalaisten keskieläke on noin 1 300 euroa.

Uudistus tasaa eläkkeen karttumaprosentin

Suomen eläkejärjestelmä on uudistumassa, ja muutokset astuvat voimaan vuoden 2017 alusta. Lain valmistelu on alkanut sosiaali- ja terveysministeriössä, ja keväällä 2015 valittava eduskunta lähtee viemään lakiesitystä eteenpäin. Uuden eläkelainsäädännön sisältö tarkentuu valmistelussa.

Uudistuksen jälkeen jokaisen ikäluokan eläkeikä määritellään erikseen kuukausien tarkkuudella. Eläkeikärajojen muutokset eivät koske ennen vuotta 1955 syntyneitä tai eläkkeellä jo olevia.

Ikään sidotut karttumaprosentit poistuvat uudistuksen myötä, ja kaikille yhteiseksi karttumaprosentiksi tulee 1,5 prosenttia. Uudistus antaa kuitenkin suojaa henkilöille, jotka ovat 53–62-vuotiaita vuosien 2017 ja 2025 välisenä aikana. Heille eläkettä karttuu 1,7 prosenttia vuosiansioista.

Uudistuksen voimaantuloon asti eläkkeen perusteena olevasta ansiosta vähennetään palkansaajien eläkemaksu. Uudistuksen myötä vähennys poistuu, ja eläkettä alkaa karttua koko ansiosta.

Osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, jolle voi jäädä 61-vuotiaana ja vuoden 2025 jälkeen 62-vuotiaana. Henkilö saa päättää itse, haluaako maksuun 25 prosenttia vai 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestään. Osittaisen vanhuuseläkkeen aikana ei ole pakko työskennellä, mutta työtä on mahdollista tehdä ilman minkäänlaisia ansaintarajoja. Jos osittaiselle vanhuuseläkkeelle jää varsinaista eläkeikää aiemmin, varhennusvähennys leikkaa eläkkeen määrää.

Pitkä työura kerryttää eläkettä

Vuoden 2017 alusta voimaan tulevan eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta.

Suomalaisten eläkkeet

  • Työeläke määräytyy työvuosien ansioiden perusteella. Määräytymisperuste on sama palkansaajilla ja yrittäjillä.
  • Kansaneläke on osa perusturvaa, ja se perustuu Suomessa asumiseen. Kansaneläkettä ei makseta, jos oman työeläkkeen määrä ylittää kansaneläkkeen tulorajat.
  • Takuueläke täydentää kansaneläkettä. Sillä turvataan kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa.
  • Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana.
  • Osa-aikaeläkkeen avulla työntekijä tai yrittäjä voi keventää työuransa loppuvaihetta siirtymällä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön.
  • Työkyvyttömyyseläke myönnetään alle 63-vuotiaille, joiden työnteko estyy sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Työkyvyttömyyden uhkaa voidaan ehkäistä myöntämällä työeläkekuntoutusta.
  • Perhe-eläke takaa toimeentuloa puolison ja vanhemman kuoltua. Leski saa leskeneläkkeen, jos puolisot ovat olleet avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Alaikäiset lapset saavat lapsen eläkettä.

LISÄTIETOJA:

Tarkista oman työeläkkeesi määrä

Teksti:
Kuvitus: Tuomas Ikonen
Asiantuntija: eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara, työeläkeyhtiö Elo
Avainsanat: vakuutus ja talous
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5