Oikeus reiluun työhön

Vuoden 2013 alussa kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi raportin, jonka mukaan S-ryhmänkin myymää ananasmehua ja tonnikalasäilykkeitä valmistettiin Thaimaassa huonoissa oloissa. Raportissaan Finnwatch mainitsi, että S-ryhmä toimi kaikista ketjuista läpinäkyvimmin ja antoi järjestölle kaiken pyydetyn tiedon. Tämä ei kuitenkaan riittänyt: koska tilanne haluttiin selvittää perusteellisesti, joukko s-ryhmäläisiä lähti tutustumaan tuotantolaitosten oloihin Thaimaassa. Yritys on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon töitä sen eteen, että tuotanto-oloista olisi kuluttajille mahdollisimman läpinäkyvää tietoa.

"Valvontamme oli raportin julkaisuun asti kohdistunut tuotantoketjun viimeiseen vaiheeseen eli tuotteen valmistuksen työolojen valvontaan, mutta Finnwatch tarkasteli lisäksi sitä, mistä tuotteen raaka-aineet tulevat. Olemme todenneet, että valvontaa pitää tehostaa tuotantoketjun eri vaiheissa työolosuhteiden parantamiseksi", kertoo S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

Thaimaassa s-ryhmäläiset kävivät tavarantoimittajien kanssa läpi, onko jokin riippumaton kansainvälinen taho valvonut tehtaiden työoloja. Työolojen valvonnasta kertovat esimerkiksi SA8000-sertifikaatti tai BSCI-auditointi. Lisäksi s-ryhmäläiset kävivät tutustumassa tehtaisiin, raaka-ainetoimittajiin ja siirtolaistyöntekijöiden verkoston toimintaan. Lopuksi he tapasivat thaimaalaisia viranomaisia ja kertoivat, minkälaisia haasteita keskusteluissa oli tullut ilmi.

Jos haluamme olla edelläkävijöitä, meidän pitää olla valmiita muuttamaan vallitsevia käytäntöjä. Voisiko esimerkiksi hankintoja tehdä suoremmin?

Thaimaassa yksi iso haaste on burmalaisten siirtolaistyöntekijöiden oikeuksien toteutuminen työpaikoilla. Kun s-ryhmäläiset kysyivät heiltä, mitä he haluaisivat työssään muuttaa, he kertoivat kaipaavansa tasa-arvoista kohtelua. Suuri osa tehdastyöläisistä on kotoisin Burmasta, eivätkä läheskään kaikki osaa englantia tai thaita.

"Ihmiset haluavat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. Jos ei ole yhteistä kieltä, tämä ei välttämättä toteudu. On hyvä, että siirtotyöntekijöiden vapaaehtoisverkosto pyrkii lisäämään muun muassa thain ja englannin kielen koulutusta", Rankinen kertoo.

Asioiden paraneminen riippuu myös viranomaista. Thaimaan lain mukaan siirtotyöntekijöillä ei esimerkiksi ole oikeutta perustaa omaa ammattiyhdistystä. Yksi suurimmista ongelmista on maahantulo ja työluvat: välittäjät pyytävät siirtolaisilta jopa 600 euroa sen järjestämisestä. On tärkeää, että viranomaiset ovat omalta osaltaan ryhtyneet toimenpiteisiin epäkohtien ratkaisemiseksi.

"S-ryhmän tavarantoimittajien keskuudessa asiat ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Usein asiat myös kehittyvät nopeammin, kun eurooppalaiset ostajat sitä vaativat. Myös Finnwatchin raportti tiedettiin joka paikassa, ja se otettiin vakavasti", Rankinen kertoo.

S-ryhmäläisten tapaamat tavarantoimittajat ovat tehneet parannuksia esimerkiksi työterveyshuoltoon ja asumisen järjestämiseen. Osa tehtaista on palkannut burman kielen taitoisia työntekijöitä, mikä helpottaa kommunikaatiota työntekijöiden ja johdon keskuudessa. Heidän ansiostaan työntekijät voivat osallistua työpaikalla olevien komiteoiden toimintaan.

Yksi haastavimmista ongelmista on edelleen Thaimaan työaikalainsäädäntö. Kansainvälinen työjärjestö ILO on asettanut työtuntien maksimimääräksi 60 tuntia viikossa, mutta Thaimaassa töitä saa tehdä lain mukaan 72 tuntia viikossa. Ongelmia tuo myös se, että moni siirtotyöntekijä on tullut maahan vain kauden ajaksi ja haluaa tehdä mahdollisimman paljon töitä.

"Pitää huomioida, että osa siirtolaisista haluaa tehdä sesonkeina pitkää päivää. Tärkeää on, että ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista ja siitä maksetaan erillinen korvaus", Rankinen sanoo.

Pitää huomioida, että osa siirtolaisista haluaa tehdä sesonkeina pitkää päivää.

S-ryhmä haluaa parantaa tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä, joten päivittäistavarakaupan oman merkin tuotteisiin merkitään pääraaka-aineen alkuperämaa, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytä. Pääraaka-aineiden merkitseminen auttaa myös kohdentamaan valvontaa paremmin niihin tuoteketjun vaiheisiin, joissa riskit piilevät. Kansainvälinen sosiaalisen vastuun laadunvalvontamalli BSCI on yksi S-ryhmän käyttämistä työkaluista SA8000-sertifikaatin lisäksi.

"Jos haluamme olla edelläkävijä, meidän pitää olla valmiita muuttamaan vallitsevia käytäntöjä. Voisiko esimerkiksi hankintoja tehdä suoremmin?" S-ryhmän päivittäistavarakaupan hankintajohtaja Jari Simolin kysyy.

Hän muistuttaa, että läpinäkyvä ja tehokas tuotantoketju parantaa kaiken toiminnan vastuullisuutta ja siten myös työntekijöiden hyvinvointia. Viimeisen vuoden aikana S-ryhmä on käynyt tavarantoimittajiensa kanssa läpi, miten hyvin he tuntevat alihankkijoidensa toimintatavat. Suurin osa yrityksistä on sitoutunut kansainvälisiin valvontamalleihin. Esimerkiksi ananasmehun tuotannossa tiedetään nyt tarkasti, mitä toimijoita ketjussa on, miltä tehtailta raaka-aineita ostetaan ja miten työoloja valvotaan.

"Toimittajien sopimuksissa on kohta, jonka mukaan heidän pitää täyttää kansainväliset työolovaatimukset. Pitkiä tuotantoketjuja meidän pitää purkaa vielä enemmän", Simolin sanoo.

Ongelmista huolimatta hyvääkin kehitystä on tapahtunut: Thaimaan minimipalkka nousi vuodenvaihteessa 20 prosenttia. Lisäksi paikalliset yritykset ovat nyt valmiimpia parantamaan työoloja ja läpinäkyvyyttä.

"Koska S-ryhmä on Aasiassa pieni toimija, meidän on tärkeää toimia yhteistyössä eurooppalaisen vähittäiskaupan kanssa. Tuotantoketjuihin voi toisinaan olla vaikea päästä sisälle, mutta on hienoa, että johtavat yritykset ovat lähteneet viemään asioita eteenpäin toiveidemme mukaan", Simolin sanoo.

"On tärkeää, että kuluttajat voivat luottaa toimintatapoihimme. Meillä on aito halu kehittää niitä niin, että johtamiskäytännöt ja työolot tuoteketjuissa on kunnossa", S-ryhmän päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Ilkka Alarotu sanoo.