Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Näin sujui sopuisa sukupolvenvaihdos maatilalla

Teksti:
Sanni Salonen
Asiantuntija:
maatilarahoituspäällikkö Tarmo Koskela, S-Pankki
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 23.9.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Mäkitalon tilalla sukupolvi vaihtui mutkitta, sillä Juha-isän saappaat olivat Atelle ennestään tutut. Asiantuntijoilta saatiin tärkeää apua paperitöihin.

Pojan suu käy vilkkaampaan tahtiin kuin isän. Säkyläläisen Mäkitalon tuvan penkeillä istuvat vastakkain vanha ja nuori isäntä Juha, 61, ja Atte, 33, Mäkitalo. Molempien silmissä on samanlainen tuima tuike, kun puhutaan maatilan asioista: tilakokojen paisumisesta, työn sitovuudesta sekä jokakeväisestä uuden kasvun ihmeestä.

"Yritän olla isääni viisaampi ja kertoa jo nyt pojilleni Akselille ja Aleksille kaikesta tilanhoitoon liittyvästä", Atte Mäkitalo sanoo ja lisää oppineensa itse paljon yrityksen ja erehdyksen kautta.

Mutta hyvin ovat asiat menneet perille näinkin. Atte Mäkitalo on istunut traktorin pukilla nassikasta saakka, joten tilan työt olivat tuttuja, kun hän otti isännän hommat vastaan keväällä 2014.

Mäkitalo kokeili nuorempana myös lentopalloammattilaisen uraa, mutta päätyi tilalliseksi lapsuudenhaaveen siivittämänä. Hän tiesi, mihin ryhtyi, koska oli suorittanut isänsä tavoin maamieskoulun ja hankkinut myöhemmin vielä agrologin tutkinnon.

"Olin valmistautunut konkreettiseen muutokseen erittäin hyvin, mutta henkinen myllerrys tuli yllätyksenä. Tilanomistajan vastuuta ei ymmärrä, ennen kuin se lankeaa omille harteille."

Vanha isäntä kertoo asian tuntuneen hänestä päinvastaiselta.

"Olin haaveillut jo pitkään siitä, etten ole enää vastuussa tästä kaikesta. Kun sopimuspaperi oli allekirjoitettu, oloni oli kevyt."

Pehmeän laskun eläkepäiviin turvaa se, että hänen ja Hanna-Leena-vaimon uusi koti sijaitsee vain kivenheiton päässä tilalta.

"Saan yhä kanaloiden hälytykset kännykkääni, mutta nyt voin laittaa puhelimeni myös äänettömälle", Juha Mäkitalo kertoo.

Kaikki paperille

Mäkitalojen sopimuspaperissa listattiin tarkkaan sekä tilukset että irtain. Atte Mäkitalo osti vaimonsa Saijan kanssa vanhemmiltaan isoisoisänsä 1950-luvulla perustaman tilan, jota hänen isänsä hoiti aikanaan ensin perikunnan nimissä ja vuonna 1983 tehdystä sukupolvenvaihdoksesta lähtien omissa nimissään.

Nykyisin tila käsittää kymmeniä hehtaareja peruna- ja rehuvehnäpeltoa, kaksi broilerien kasvatushallia sekä useita rakennuksia. Kauppaan kuuluivat myös perunanviljelysopimukset ja siipikarjan kasvatussopimukset paikallisten elintarviketehtaiden kanssa. Vaikka sovittavia asioita oli paljon, mistään ei oikaistu.

"Kaikki kirjattiin sopimukseen aina siemenperunoita ja lannoitteita myöten. Laitettiin sinne sekin, että klapit toimitetaan vanhemmille maksutta ja isällä on edelleen verstaan käyttöoikeus sekä oikeus tehdä tilan töitä, vaikkei velvollisuutta olekaan."

Atte Mäkitalolla on kaksi sisarusta, jotka olivat koko ajan tietoisia sukupolvenvaihdoksen vaiheista.

"Heitä on yritetty pitää hyvänä ja auttaa arjessa, vaikka tilasta ei riittänytkään lohkottavaksi osuuksia eikä meillä ollut muuta omaisuutta lahjoitettavaksi", Hanna-Leena Mäkitalo kuvailee.

Ennen sopimusten allekirjoittamista selvitettiin eri tavat, joilla sukupolvenvaihdos oli mahdollista toteuttaa. Apuna käytettiin useita asiantuntijoita. Heidän kanssaan selvitettiin niin tilan kannattavuutta kuin edullisinta kauppatapaakin. Tärkeintä oli pitää tilan pyörät pyörimässä sekä taloudellisesti että toiminnoiltaan.

Maailman tärkein ammatti

Mäkitalot varasivat selvityksiin runsaasti aikaa. Verottajalta ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta haettiin ennakkopäätökset. Etukäteen varmistettiin, että vanha isäntä saa luopuvan maatalousyrittäjän tuen ja uusi isäntä aloittelevan maatalousyrittäjän starttirahan.

Mitään lopullista aikarajaa ei vaihdokselle asetettu. Sukupolvenvaihdoksen ajankohtaan vaikuttivat lopulta talouden laskusuhdanne, siipikarjankasvatuksen kierto sekä vuodenajat.

Vaihdos osui lopulta maaliskuuhun, koska kanalat oli järkevää myydä silloin, kun ne olivat tyhjinä. Lisäksi uusi satokausi on keväällä vasta suunnitteilla, joten pelloista saatava uuden sadon tuotto meni uudelle isännälle.

"Paras vinkkini sukupolvenvaihdosta harkitseville on, että kannattaa ottaa asioista selvää ja käyttää asiantuntijoita, jotka painiskelevat maatilan pyörittämiseen liittyvän byrokratian kanssa työkseen", itsekin sivutoimisesti ProAgrian kasvinviljely- ja veroasiantuntijana toimiva Atte Mäkitalo kehottaa.

Hän muistuttaa myös, että maanviljelijän ja kotieläintuottajan ammatit ovat maailman tärkeimpiä, koska ne turvaavat ihmisten ravinnon saannin.

"On tärkeää, että ammateille on jatkajia tulevaisuudessakin."

S-Pankin maatilarahoituspäällikkö Tarmo Koskelan vinkit sukupolvenvaihdokseen

  • Kun suunnittelet maatilan sukupolvenvaihdosta, muista järjestelmällisyys ja varaa riittävästi aikaa. Jos veroseuraamuksista ja yrittäjätuista halutaan ennakkopäätökset, asiaan tulee tarttua pari vuotta ennen haluttua ajankohtaa.
  • Maatilan sukupolvenvaihdos on vaativa prosessi, jossa useimmiten vaikeinta on päätöksen tekeminen. Se vaatii rohkeutta.
  • Suunnitteluvaiheessa pitää selvittää tilan kauppasumma ja kaupan rahoitus. Lisäksi on otettava huomioon erilaiset käytännön asiat, kuten vanhan isäntäparin asuminen.
  • Kauppasummaa määritettäessä tilan kannattavuus on ensimmäinen asia. Usein päädytään lahjaluonteiseen kauppaan, jotta velkataakka ei halvaannuta tilan toimintakykyä.
  • Muista siirtää uuden yrittäjän nimiin muun muassa vakuutukset, maatalousviranomaisilmoitukset, peltojen vuokrasopimukset, kiinteistön lainhuuto, lahjaveroilmoitus, ALV- ja ennakkoperintärekisterit, sähkö- ja vesisopimukset sekä jäsenyydet osuuskunnissa.
  • Sisarukset kannattaa pitää mukana neuvotteluissa, vaikka heille ei siirtyisikään osuuksia. Näin vältytään tulevilta konflikteilta esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä.
  • Kaikki vaihtoehdot kannattaa käydä läpi. Vaikka perusteellinen pohjatyö vie aikaa ja rahaa, se maksaa itsensä takaisin yleensä myös taloudellisesti, kun tilan toiminta jatkuu katkeamattomana.
  • Tilakauppa kannattaa ajoittaa alkuvuoteen, jolloin uuden kasvukauden kulut ja tuotot menevät uudelle yrittäjälle. Elokuun lopun jälkeen tehdyissä tilakaupoissa kuluvan vuoden maataloustuet maksetaan entiselle yrittäjälle.
  • Pyydä rohkeasti apua. Käytä asiantuntijoita, jotka osaavat selvittää maatilan kannattavuuden, kauppasumman suuruuden sekä veroseuraamukset. Asiantuntija voi auttaa myös vaihdoksen läpiviemisessä.

S-Pankista saat maatilan pankkipalvelua sekä asiantuntija-apua muun muassa sukupolvenvaihdokseen.

LISÄTIETOJA:

S-Pankki

Lisää aiheesta