Seurasimme päivän ajan, miltä espoolaisessa Prismassa työskentelevän Pekka Kourulan, 52, arki näyttää. Kauniaislainen Kourula on mielenterveyskuntoutuja. Hänelle työ tuo päivään rytmiä ja ihmiskontakteja.
"Tuttu ja turvallinen työpaikka merkitsee minulle paljon."
7.00 Aamunavaus. Kourulan päivä alkaa aamukahvilla, ennen kuin hän lähtee töihin Prisma Isoon Omenaan. Hän on työskennellyt hedelmä- ja vihannesosastolla seitsemän vuotta.
7.30 Fillarilla pääsee. Kourula liikkuu paikasta toiseen mieluiten pyörällä: niin töihin, ostoksille kuin ystäviään tapaamaan.
7.45 Hengähdystauko. "Tämä on mielestäni paras osa Kauniaista. Luonto on lähellä, ja maastossa kulkee kivoja polkuja. Kerran ranskanbulldogini syöksähti vauhdikkaasti suoraan metsikköön. Ihmettelin miksi, kunnes huomasin, että peurahan se siellä tollotti hölmönä vain parinkymmenen metrin päässä", Kourula muistelee.
8.00 Rytmiä arkeen. Kourula työskentelee pari tuntia maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin.
"On kahdenlaisia mielenterveyskuntoutujia: niitä, jotka eivät tee mitään, ja niitä, jotka haluavat kovasti töihin ja opiskelemaan. Minä olen todella kiitollinen tästä työpaikasta. On nastaa, että saan vielä palkkaakin työstä, josta tykkään."
8.15 Kypsyysaste. Kourula ahertaa heviosastolla, ja hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa banaanit.
"Hommat ovat yksinkertaisia, mutta niissä joutuu laskemaan. Paljonko vanhoja banaaneja laitetaan päälle ja uusia alle? Vaikka en ole vielä kertaakaan nähnyt unta banaaneista, tiedän hyvin, mikä on oikea kypsyysaste", Kourula vitsailee.
9.00 Työkaveri. HOK-Elannon toimipisteissä työskentelee mielenterveyskuntoutujien lisäksi myös valtaosa S-ryhmän työllistämistä kehitysvammaisista työntekijöistä.
"Minulle tarjoutui mahdollisuus kokeilla kaupan alaa ja tykästyin siihen kovasti", kertoo Kourulan työkaverina hommia paiskiva Jari Nieminen.
9.15 Tarkkana. Päivän aikana Jari Nieminen vie roskia, purkaa leipiä varastosta ja siistii lastauslaiturin lavoja. Kun tarvitaan voimaa ja tekniikkaa, Niemisen sähkötrukin käyttötaidolle on kysyntää.
"Minulle riitti yhden päivän trukkikoulutus, ainuttakaan virhettä ei ole tullut."
9.20 Kasvunpaikka. Jesper Westerlundille Kourula ja Nieminen ovat melko uusia työkavereita.
"Jarista ja Pekasta on meille todella paljon apua. Joskus heitä pitää muistuttaa asioista, mutta se ei ole mikään ongelma. Erilaiset työntekijät auttavat meitä muita kasvamaan. Olisi tylsää, jos me kaikki olisimme samanlaisia", Westerlund pohtii.
9.30 Tiiminvetäjä. Hedelmä- ja leipäosaston tiiminvetäjä Sari Suvanto on iloinen, että hänen työpaikkaansa otetaan osatyökykyisiä.
"Se on yhteiskunnallisesti oikein. Jokaiselle löytyy kyllä oma tehtävä. Kaikesta näkee, että työ on Pekalle todella tärkeä asia."
9.45 Apu kaupassa. "On hienoa, että töihin otetaan erilaisia ihmisiä. Itse kiinnitän huomiota myyjiin lähinnä siinä mielessä, onko heidän yleisilmeensä asiakaspalvelijana siisti", kertoo ruokaostoksilla oleva asiakas Mona Laiho Ivanoff.
10.00 Rupattelija. Monelle osatyökykyiselle työyhteisö ja selviytyminen asiakkaiden kanssa antavat itseluottamusta.
"Olen muuttunut edukseni. Vaikka olen Karjalasta kotoisin, olen ollut aikamoinen tuppisuu. Nyt puhun enemmän myös asiakkaiden kanssa. Murteestani en luovu, sillä mielestäni kieltä rikastaa se, että ihmiset puhelevat eri tavoilla", Kourula sanoo.
10.30 Kotiinmenoaika. "Kaksi tuntia työtä on sopiva määrä kerrallaan. Opiskelun ja työn yhdistäminen kävi aiemmin raskaaksi. Jos taas työtä ei olisi, päivärytmin kanssa voisi tulla hankaluuksia", Kourula pohtii.
Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi voi ansaita vajaat 750 euroa. Kourulan mukaan palkka riittää hyvin elämiseen.
"Ilman työtä päivärytmin kanssa voisi olla ongelmia."
12.00 Vaihde vapaalle. Kourula viettää vapaa-aikansa lähinnä kavereiden kanssa. Lisäksi hän pelaa salibandya kerran viikossa.
"On kiva, kun kenttä on sen verran pieni, että jaksan juosta pallon perässä."
16.00 Vielä matkaa. Kourula opiskelee työn lisäksi Helsingin yliopistossa. Hän lukee fysiikkaa ja matematiikkaa lähinnä harrastukseksi ja pitääkseen mielensä virkeänä.
"Luonnontieteiden kandidaatiksi on kyllä vielä melkoisesti opintopisteitä suoritettavana. Ystäväni sanoikin, että kyllä minusta vielä kandi tulee – seitsemänkymmentävuotiaana."
"Olen ollut aikamoinen tuppisuu. Nyt uskallan puhua myös asiakkaiden kanssa."
S-ryhmä on palkannut kehitysvammaisia ja mielenterveyskuntoutujia 1990-luvun alusta lähtien. Suurin osa heistä työskentelee HOK-Elannon toimipisteissä. HOK-Elanto onkin palkittu työstään suvaitsevaisuuden edistämiseksi työmarkkinoilla.
"Asiakkaamme ovat erilaisia ihmisiä, joten mikseivät myös työntekijämme. Kaikki työntekijät palkataan silti aitoon tarpeeseen: hyväntekeväisyydestä ei ole kysymys", korostaa HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen.
S-ryhmän yritykset voivat työllistää vammaisia ja pitkäaikaissairaita omien tarpeidensa mukaisesti. Työtehtävät suunnitellaan kunkin työntekijän työkyvyn ja osaamisen mukaan.
Tulevaisuudessa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistäminen ei ole ongelmatonta, uskoo Levänen.
"Työpaikoista käydään yhä kovempaa kisaa, kun paikkoihin pyrkivät muun muassa maahanmuuttajat, seniorit ja harjoittelupaikkoja vailla olevat nuoret. Jo nyt on yhä hankalampaa löytää mukautettuja työpaikkoja."
Myös työtehtävien automatisoituminen tuo omat haasteensa, kun kokonaisia työtehtäviä katoaa.
"Esimerkiksi pullonpalautushuoneet on jo isommissa Prismoissa automatisoitu. Erikoisosaamista vaativia tehtäviä tulee kyllä tilalle, mutta niihin tarvittavaa ammattitaitoa ei löydy kaikilta."
Kehitysvammaliiton tutkimuksen mukaan erityisesti pula työhönvalmentajista jarruttaa kehitysvammaisten työllistymistä. On arvioitu, että oikeanlaisen tuen avulla noin 3 000 kehitysvammaista kykenisi työllistymään palkkatyöhön.
Tämän lisäksi eläkkeen ja palkan yhteensovittamista pitäisi joustavoittaa.
"On määritelty tuloraja, jonka jälkeen eläke jää lepäämään. Säilyttääkseen edes saman tulotason, työntekijän täytyisi yli kaksinkertaistaa nykyiset viikkotuntimääränsä ja kuukausiansionsa. Tämä taas on kohtuuttoman iso harppaus. Kannustinloukon tilalle pitäisikin kehittää paljon joustavampi systeemi", toteaa Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö Hannu Vesala.