Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Luontokuvausopas

Teksti:
Annette Saksman
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 21.9.2012
|
Muokattu: 31.8.2020
Valokuvaus on kiinnostava harrastus, sillä kuvauskohteita on rajattomasti. Luontokuvauksen voi aloittaa omasta lähiympäristöstä. Sommittelua, rajausta ja valoa vaihtelemalla kuviin saa erilaisia tunnelmia.

Luontokuvaus on helppo aloittaa, sillä luontoa on kaikkialla. Omalta takapihalta löytyy kasveja ja kukkia, joiden kasvukautta voi tallentaa keväästä syksyyn. Lähimetsässä näkee oravia ja lintuja, joiden menoa on hauska ikuistaa vuodenajasta riippumatta. Kesämökillä tai lomamatkoilla kameran muistikortti voi täyttyä kauniista luontomaisemista ja auringonlaskuista.

Kamera kannattaa ottaa rohkeasti mukaan esimerkiksi lenkille lähtiessä. Hyviä kuvauskohteita löytyy taatusti, eikä tarvitse olla ammattilainen onnistuneita kuvia ottaakseen. Kameran läpi luontoa katsellessa oppii havaitsemaan lähiympäristönsä kauneutta yhä paremmin. Samakin kohde muuttaa muotoaan ja näyttää erilaiselta eri valossa tai eri aikaan kuvattuna.

Kokeilemalla kameran eri ominaisuuksia ja kuvausohjelmia oppii huomaamaan, miten kuvan tarkkuuteen ja tunnelmaan pystyy vaikuttamaan. Automaattitarkennuksen käyttöä voi harjoitella omaa tai lähipiirin lemmikkieläintä kuvaamalla.

Valokuvan sommittelu ja rajaus

Kuvan tunnelmaan voi vaikuttaa erilaisilla sommittelu- ja rajaustyyleillä. Hyvin sommiteltuja kuvia on mukava katsella vielä vuosienkin kuluttua, vaikka kuvaustaidot olisivat kehittyneet.

Kokeilemalla eri tyylejä oppii, milloin sopii parhaiten pysty- tai vaakakuva ja tiukka vai väljä rajaus. Kyse on myös makuasioista eli vaikka muut tallentaisivat maiseman vaakakuvaksi, mikään ei estä kokeilemasta pystykuvaa.

Lähikuva

  • Usein kasvi- tai hyönteiskuva.
  • Kohde mahdollisimman tarkka ja tausta pehmeän epätarkka.
  • Varsinainen makrokuvaus merkitsee sitä, että kohde näyttää kuvassa todellista kokoaan suuremmalta.

Reviirikuva

  • Kuvassa useita saman lajin edustajia, esimerkiksi sorsaparvi tai rypäs auringonkukkia.
  • Sommittelu sitä vaikeampaa, mitä enemmän kuvassa on kohteita. Tämä korostuu eläinten kohdalla, jotka saattavat liikkua eri suuntiin.
  • Jos eläimet liikkuvat samaan suuntaan, kuvan rajauksessa voi jättää enemmän tilaa kulkusuunnan reunaan. Näin paikallaan oleva kuva antaa vihjeen siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Maisemakuva

  • Jos valtaosa maisemasta on vettä, ruohikkoa tai metsää, kuvaa ei kannata rajata keskelle maisemaa vaan kultaiseen leikkaukseen.
  • Syvyysvaikutelma tuo kuvaan kiinnostavuutta. Syvyyttä saa esimerkiksi kuvaamalla horisonttiin jatkuvaa järvimaisemaa, jota täplittävät saaret. Kauempana olevat saaret näyttävät sinisemmiltä ja haaleammilta kuin lähempänä olevat.
  • Valo on parhaimmillaan aamulla ja illalla, jolloin se ei ole lattea tai liian kirkas.
  • Kokeile myös vesisateen jälkeen kuvaamista. Esimerkiksi metsässä valo siivilöityy puiden välissä aivan eri tavalla kuin kuivalla ilmalla.
  • Älä pelkää vastavaloon kuvaamista. Ihmisen siluetti auringonlaskua vasten voi olla ikimuistoinen otos.

Panoraamakuva

  • Kohteena esimerkiksi eläin- tai lintuparvi, kukkaketo tai maisema.
  • Panoraama muodostuu useista hieman päällekkäin menevistä kuvista. Ne liitetään yhteen kuvankäsittelyohjelmalla.
  • Lopputuloksena saadaan leveyssuunnassa pitkä ja pystysuunnassa kapea kuva, joka näyttää laajemman kuva-alan kuin yksittäinen kuva.

Kamera tarpeen mukaan

Luontokuvaukseen käy tavallinenkin kamera. Järjestelmäkameralla saa kuitenkin tarkempia kuvia, ja objektiivien avulla pääsee lähemmäs kuvattavaa kohdetta. Digitaalista zoomia käytettäessä tarkkuus voi heikentyä ja kuvasta tulla rakeinen.

RAW-tiedosto

  • Niin sanottu häviötön eli raakatiedosto.
  • Tavallinen jpeg-tallennusmuoto pakkaa kuvan pienemmäksi tiedostoksi, mutta raw-muodossa kuva tallentuu pakkaamatta. RAW-kuvat vievät siten muistikortilla huomattavasti enemmän tilaa.
  • Tiedostomuoto antaa eniten mahdollisuuksia kuvan jälkikäsittelyyn, esimerkiksi valotuksen tai värilämpötilan korjaukseen.

Kameratyypit

Pokkarikamera

Kätevä laite, joka kulkee helposti mukana. Pokkarikamera on järjestelmäkameraan verrattuna halpa hankinta.

Yleisimmät ominaisuudet

  • Muutama megapikseli. Megapikselillä tarkoitetaan kuvan tarkkuutta.
  • Korkeintaan kolminkertainen zoomi.
  • Sopii yleiskuvien ja lähellä olevien kohteiden kuvaukseen.

Kompakti- ja superzoomkamera

Pokkarikameraa monipuolisempi ja isompi. Kamerassa on tavallisesti mahdollisuus manuaalisäätöihin eli voit säätää itse esimerkiksi valotusajan.

Yleisimmät ominaisuudet

  • Tavallisesti 4–7 megapikseliä.
  • 3–10-kertainen zoomi.
  • Sisältää automaattitoimintoja ja erilaisia kuvausohjelmia esimerkiksi maisema-, urheilu- ja yökuvaukseen.
  • Sopii linnun, eläimen tai kasvien lähikuvaukseen, mutta kameralla ei välttämättä pysty kuvaamaan äkkinäisiä liikkeitä.
  • Osassa malleja mahdollista tallentaa kuvat raw-muotoon.
  • Kameran kennon pienuuden takia kuviin tulee hämärässä ja pitkillä valotusajoilla kohinaa. Kohina näkyy kuvassa erivärisinä pisteinä.

Järjestelmäkamera

Sopii niille, joille kuvien laatu on tärkeää ja jotka jaksavat paneutua kameran toimintoihin. Kameraan voi ostaa runsaasti erilaisia lisävarusteista objektiiveista ulkoiseen salamaan.

Yleisimmät ominaisuudet

  • Kuvattavaa kohdetta katsellaan objektiivin läpi rungossa olevan peilin kautta.
  • Objektiivi vaikuttaa merkittävästi kuvien laatuun.
  • Objektiivin valovoimaa ilmaistaan f-luvulla. Mitä pienempi luku on, sitä paremmin objektiivi käy hämäräkuvaukseen. Yleinen objektiivien luku on f/4,5–5,6.
  • Objektiivin polttoväli ilmaistaan millimetreinä, esimerkiksi 18–55 mm. Mitä suurempi polttoväli, sitä laajemmin objektiivilla voi kuvata lähelle ja kauas.
  • Runsaasti manuaali- ja automaattitoimintoja sekä erilaisia kuvausohjelmia.
  • Mahdollisuus tallentaa kuvat raw-muotoon.

Kamerajalusta on kätevä varuste hämärässä tai pitkiä valotusaikoja käytettäessä.

Kameran asetukset

Hyviä kuvia voi ottaa kameran asetuksiin perehtymättäkin, mutta etenkin hämärässä tai öisin kuvatessa kannattaa tutustua muutamiin kameran säätöihin.

Valkotasapaino

  • Käytetään valkoisen värisävyn määrittelyssä.
  • Kohdallaan silloin, kun kuvattu kohde näyttää samanväriseltä kuin omin silmin katsottuna.
  • Automaattinen valkotasapainoasetus toimii useimmiten luotettavasti, mutta sen voi säätää myös itse.
  • Päivänvalo on hyvä valinta perusvalkoiseksi.
  • Lumista maisemaa kuvattaessa taivaan valaisema lumi voi näyttää siniseltä. Tämän voi estää laittamalla asetukseksi varjo (shadow) tai pilvinen taivas (cloudy).
  • Löytyy kameran valikosta nimellä WB (white balance).

Herkkyys

  • Tarkoittaa kameran kennon valoherkkyyttä.
  • Pokkarikameroissa herkkyyssäädöt ovat tavallisesti ISO 100–400. Uusissa järjestelmäkameroissa säädöt menevät yleisesti ISO 3200 asti.
  • Kun ISO-arvo kaksinkertaistetaan esimerkiksi 200:sta 400:aan, tarvittava valotusaika puolittuu, jos aukko pysyy samana. Näin hämärässä voidaan käyttää lyhyempää aikaa, eikä kuva tärähdä yhtä helposti.
  • Löytyy kameran valikosta nimellä ISO.

Aukon koko on usein muodossa f/x. Mitä suurempi aukon luku on, esimerkiksi f/16, sitä pienempi on aukon koko.

Aukon koko

  • Ilmoittaa kameran kennolle valoa päästävän aukon koon.
  • Mitä suurempi aukko, sitä enemmän valoa pääsee kennoon ja sitä valoisampia kuvat ovat.
  • Aukko vaikuttaa kuvan syvyysterävyyteen. Jos aukko on hyvin suuri, kuva on terävä vain siltä alueelta, johon kamera tarkentaa.
  • Laadukkaissa kameroissa aukon kokoa voi säätää manuaalisesti. Se löytyy kameran valikosta nimellä AV tai A.

Tarkan kohteen epätarkalla taustalla saa käyttämällä isoa aukon kokoa, esimerkiksi f/2,8.

Valotusaika eli suljinaika

  • Tarkoittaa aikaa, jonka aukko päästää valoa lävitseen. Jos valotusaika on kamerassa 0"5, aukko on auki puoli sekuntia. 1/20 sekunnin valotusaika on vain 0,05 sekuntia.
  • Pitkillä valotusajoilla kuvattaessa kannattaa käyttää jalustaa tai ottaa alustasta tukea, jotta kuva ei tärähdä.
  • Jotta kameralla pystyy kuvaamaan hämärässä, valotusajan säätövaran tulisi ulottua useisiin sekunteihin saakka.
  • Laadukkaissa kameroissa valotusaikaa pystyy säätämään itse. Se löytyy kameran valikosta nimellä TV tai S.

Jos kohde juoksee tai lentää nopeasti, käytä riittävän lyhyttä suljinaikaa, vähintään 1/250 sekuntia.

Lähteet: Jaakola, Ilkka, Digikuvaaja luonnossa, Docendo Oy (2005)

Kuvauskohteita:                                                       

  • kasvit
  • linnut, hyönteiset ja muut eläimet
  • vuodenajat
  • säätilat ja luonnonilmiöt.

Kuvan tunnelmaan vaikuttavat

  • vuodenaika
  • sää
  • vuorokauden aika
  • kuvauskulma.

Lisätietoja:

Suomen Luonnonvalokuvaajat

Pääkaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistot

Kaikki Suomen kansalaisopistot