Läsnä arjessa läpi Suomen

20.11.2014
0 arviota
Läsnä arjessa läpi Suomen

Ruokakauppa ja muut kotikulmien palvelut ovat tärkeä osa jokaisen arkipäivää. Osuustoiminnan ansiosta arjen palveluja on tarjolla kaikille myös pienemmillä paikkakunnilla.

Oletko mukana ringissä, joka tilaa kananmunia suoraan tuottajalta? Tai osallistuuko naapurisi luomuruoan kimppatilaukseen, joka tehdään lähitilalle? Suosituiksi nousseiden ruokapiirien taustalla on ajatus, että yhdessä saadaan laadukasta ruokaa edullisemmin.

Osuuskauppa ponnistaa samasta ideasta. Kun kuluttajat yhdistävät voimansa, kaikki hyötyvät paremmista tuotteista, laajemmista valikoimista ja edullisemmista hinnoista. Jostain syystä osuuskaupalla on silti monen silmissä pölyttynyt kummajaisen leima, vaikka sen toiminnassa ei ole mitään salamyhkäistä tai vanhanaikaista. Kuluttajan eduksi toimiva osuuskauppa on elävä osa 2010-luvun Suomea.

Oman elämänpiirin palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä arjen sujumisessa. Löytyykö ruokakauppa riittävän läheltä, kuinka pitkä matka on suurempaan marketiin tai tavarataloon, entä missä on bensiiniasema tai lähin ravintola?

"Olemme läsnä melkein kaikkien suomalaisten arjessa. Ruokakauppa on eniten käytetty osuustoiminnallinen palvelumme", sanoo SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

S-ryhmän tavoitteena on tarjota palveluita ja etuja asiakasomistajille. Osuustoiminnan periaatteet ovatkin nykyään täsmälleen samat kuin yli sata vuotta sitten, kun ensimmäiset osuuskaupat perustettiin. Kun tavarat hankitaan yhdessä, ne saadaan kilpailukykyiseen hintaan, ja osuustoiminta mahdollistaa kaupan ja muiden palveluiden viemisen pienillekin paikkakunnille.

Suurissa kaupungeissa palveluita on tarjolla joka tapauksessa, mutta pienillä paikkakunnilla osuuskauppa on usein ainoa päivittäistavarakauppa. SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine huomauttaa, että yleensä ruokakauppa ja polttoainepiste ovat viimeiset palvelut, joita hiljenevillä seuduilla on jäljellä. Ilman osuustoimintaa niitäkään tuskin olisi.

"Ruokakauppa on luonteva kohtaamispaikka ihmisille. Lisäksi se on solmukohta, jonne muutkin palvelut, kuten posti ja apteekki, kerääntyvät. Sen vuoksi osuuskauppojen rooli palveluiden turvaajana on merkittävä pienillä paikkakunnilla", Laine sanoo.

Laineen mukaan kauppa on yhteiskunnan peili. Se, miten ympäröivällä yhteiskunnalla menee, heijastuu suoraan siihen, millainen kauppa sillä on.

"Pienillä paikkakunnilla olemme usein ainoa palveluntarjoaja, isoissa kaupungeissa roolimme on olla muiden kirittäjä ja kilpailun parantaja. Sekin tuo etuja asiakkaillemme."

"Kilpailu on hyödyllistä, erityisesti kuluttajan kannalta. Siinä mielessä esimerkiksi Lidlin tulo Suomeen vuonna 2002 oli hyvä asia. Toimiva kilpailu pitää myös osuustoiminnan virkeänä", Laine toteaa.

Asiakasomistajan ostoskorissa on keskimäärin 10 tuotetta kerrallaan. Verkkokauppaostosten kohdalla luku on nelinkertainen.

Palveluilla pitkä historia

Palveluiden tuottaminen on kuluttajaosuuskuntatoiminnan ydintä, arvioi osuustoimintaan perehtynyt Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen tutkija Shimelles Tenaw.

"S-ryhmän erityispiirre on palveluiden tuottaminen monelle eri sektorille. Siinä mielessä S-ryhmä on erikoisuus kansainvälisessä mittakaavassa", Tenaw sanoo.

Ruokakaupan lisäksi S-ryhmän ja sen jäsenliikkeiden osuustoimintaa on erityisesti käyttötavara-, polttoneste- ja liikennemyymäläkaupassa, hotelli- ja ravintolapalveluissa sekä uusimpana pankkipuolella. Lisäksi monella osuuskaupalla on täydentäviä omia palveluita sekä yhteistyökumppaneita. Asiakasomistajat nimensä mukaisesti omistavat osuustoiminnalliset kaupat ja liikkeet.

"Mielestäni S-ryhmä ja sen menestys on erinomainen esimerkki onnistuneesta osuustoiminnasta. Onnistumisen taustalla on se, että osuustoiminnan oikeita periaatteita on noudatettu koko ajan. Osuuskunnilla on ihmisten mielissä usein vanhanaikainen leima, vaikka osuustoiminta on tärkeä osa nykyaikaa."

Suomessa osuustoiminnalla on pitkät perinteet, jotka ulottuvat aikaan ennen itsenäistymistä. Se on Tenawin mielestä osaltaan tukenut S-ryhmän kasvua koko maan laajuiseksi kuluttajaosuuskunnaksi.

Entä jos S-ryhmää ei olisikaan? Miten se näkyisi palveluiden määrässä ja saatavuudessa? Tenawin mukaan tätä on vaikea arvioida tarkkaan. Pääjohtaja Taavi Heikkilän mielestä kotimaan palveluverkosto olisi ainakin paljon nykyistä suppeampi ilman S-ryhmää.

Voitot kiertävät takaisin

Osuustoiminnan palvelut voidaan turvata vain silloin, kun ne ovat kannattavia. Jokaisen osuuskaupan on seisottava omilla jaloillaan, jotta se voi todella tuottaa etuja asiakasomistajilleen.

"S-ryhmän arvot ovat asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, jatkuva kehittyminen ja tuloksellisuus. Tuloksellisuus on vain yksi arvo, mutta meidän pitää olla kannattavia, jotta voimme jatkuvasti kehittää toimintaa ja olla hyödyksi asiakasomistajille", Heikkilä sanoo.

"Osuustoiminnan tuottona saatu raha eli osuuskaupan tulos käytetään kokonaan palveluiden kehittämiseen ja niihin investoimiseen. Raha kiertää siis takaisin asiakkaiden hyödyksi eikä mene esimerkiksi sijoittajille, kuten pörssiyhtiöissä."

Vuosikymmenten saatossa S-ryhmä on kasvanut koko maan kattavaksi kaupparyhmäksi. Taavi Heikkilän mukaan se osoittaa, että hyvin järjestetylle osuustoiminnalle on kysyntää.

"Olemme jatkuvasti parantaneet palveluitamme ja olleet hintojen suhteen kilpailukykyisiä. Sen vuoksi asiakkaat ovat yhä useammin valinneet meidät", Heikkilä sanoo.

"Iso kokomme on hyvä asia asiakkaan kannalta. Kun koko kylä keskittää ostonsa yhteen paikkaan ja tavarat hankitaan yhdessä, ne saadaan edullisemmin ja tehokkaammin – se pätee edelleen", hän jatkaa.

Heikkilä myös huomauttaa, että elintarvikkeiden kauppa ei enää tunne maiden rajoja. Ruokatuotteet liikkuvat maasta toiseen ja yhteismarkkinat ovat laajat. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa vertailussa kotimainen S-ryhmä on edelleen melko pieni tekijä.

Läsnä arjessa läpi Suomen
Läsnä arjessa läpi Suomen

Osuustoiminnan tuottona saatu raha kiertää takaisin asiakkaiden hyödyksi eikä mene esimerkiksi sijoittajille.

Monta väylää käytössä

Viime vuosina yleinen taloustilanne on ollut hankala. Kun osalla suomalaisista ostovoima on pienentynyt, he ovat tulleet varovaisemmiksi hankintojen suhteen. Se näkyy heikentyneenä kysyntänä ja edullisempien tuotteiden valintana myös ruokakaupassa. Osuuskaupan haasteena on taloustilanteesta huolimatta parantaa palveluja.

Digitaaliset palvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Heikkilän mielestä ne kannattaa ymmärtää paljon laajemmin kuin vain verkkokauppana.

"Sen lisäksi, että asiakkaamme ostavat verkosta erilaisia tuotteita, varaavat he netin kautta myös hotellihuoneita ja ravintolapöytiä. Myös S-Pankki toimii suureksi osaksi verkossa. Tarjoamme palveluita yhä useamman kanavan kautta", hän sanoo.

"Tulevaisuuden voittajaresepti on kivijalkamyymälän ja digipalveluiden yhdistelmä. Molempia tarvitaan."

Yksi iso asia on suomalaisten keskittyminen kasvukeskuksiin. Kun pikkupaikkakunnilla asukasluku laskee, se heijastuu kauppojen kannattavuuteen. Jossain vaiheessa asiakasmäärässä tulee raja vastaan, jolloin osuuskauppakaan ei enää ole kannattava.

Toiveiden kirjo kasvanut

Nykyajan kauppa on entistä enemmän pirstaloitunut moneen osaan. Asiakkaiden toiveet ovat yhä moninaisempia. Kehittyneen logistiikan ja tietotekniikan ansiosta ruokakaupassa olevien tuotteiden määrä on kasvanut huimasti. Osa kuluttajista suosii verkkokauppoja tai jopa tilaa ruokaa suoraan tuottajilta.

SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan suomalaisen kaupan tehokkuuden ansiosta yhä erilaisempia asiakasryhmiä voidaan palvella hyvin. Kun hankinnat ovat suuria ja kysyntä kootaan yhteen paikkaan, valikoimasta voidaan tehdä monipuolinen ja kattava. Se takaa, että lähes kaikille löytyy kaupasta toiveiden mukaisia tuotteita.

"Kuluttaja on kuningas. Kauppa ei voi opettaa kuluttajaa, vaan kuluttaja lopulta päättää, millainen kaupan pitää olla", Laine sanoo.

Yksi asiakasomistajakotitalous ostaa kuukaudessa keskimäärin noin 150 eri tuotetta. Jokaisen S-marketin valikoimissa on tuhansia tuotteita.

Asiakasomistajat kysyivät – SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä vastasi

Jari Huttunen, Porvoo

Jari Huttunen, Porvoo

Milloin ruokakassin saa tilattua kotiin lähimmästä S-ryhmän kaupasta?

Heikkilä: "Tällä hetkellä ruokakassit saa tilattua kauppakassipalvelun kautta kotiin jo pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Oulussa ja valmiiksi kerättynä noudettavaksi Tampereella. Tarkkaa aikataulua siihen, milloin ruoan verkkokauppa kattaa koko Suomen, ei ole mahdollista sanoa.

Liiketoimintana ruoan verkkokauppa on vielä tappiollista, mutta palvelua kehitetään määrätietoisesti, jotta se saadaan kannattavaksi.

Ruoan verkkokaupan asteittainen laajeneminen riippuu myös eri alueosuuskauppojen asiakkaiden toiveista ja palvelun kysynnästä. Uskomme, että jo lähivuosina Suomen suurimmat kaupungit ovat ruoan verkkokaupan toimitusten piirissä. Jos toivot paikkakunnallesi ruoan verkkokauppaa, lähetä palautetta omaan osuuskauppaasi."

Taru Valkama-Justander, Helsinki

Taru Valkama-Justander, Helsinki

Kuinka kotimaisia kotimaiset elintarvikkeet todellisuudessa ovat?

Heikkilä: "Suomalaisesta ruoasta puhuttaessa on hyvä erottaa tuotteen raaka-aineiden alkuperämaa ja tuotteen valmistusmaa. Se ei nimittäin aina ole sama. Osaa elintarvikkeiden raaka-aineista ei edes saa Suomesta.

Elintarvikealalla on yhteinen kriteeristö tuotteiden kotimaisuuden määrittelyyn. Hyvää Suomesta- ja Sirkkalehti-merkit kertovat, että tuotteen raaka-aine on kotimaista ja tuote on valmistettu Suomessa. Kotimaista-tuotesarjamme kaikki yli 150 tuotetta täyttävät tiukat kotimaisuuskriteerit, ja uusia tuotteita tulee koko ajan lisää.

S-ryhmä ilmoittaa kaikissa omissa merkeissään pääraaka-aineen alkuperämaan. Tämä koskee myös sellaisia tuotteita, joiden kohdalla lainsäädäntö ei vaadi ilmoittamaan alkuperää."

Sami Virtakoski, Helsinki

Sami Virtakoski, Helsinki

Miksi ruoka on niin kallista?

Heikkilä: "Suomessa ruoan tuottamiseen, kuljettamiseen ja myymiseen sisältyy paljon sellaisia kustannuksia, jotka sijainnistamme johtuen ovat muuta Eurooppaa suurempia. Esimerkiksi kuljetus- ja energiakulut ovat Suomessa korkeat.

Ruokaa myös verotetaan raskaalla kädellä. Arvonlisäveron lisäksi hinnoissa on yhä enemmän muita välillisiä veroja, esimerkiksi valmisteveroja (muun muassa sokerivero). Jos ALV-tasomme olisi yhtäläinen EU-maiden kanssa, ruokamme hintataso olisi samalla tasolla muun EU:n kanssa.

Hintaan vaikuttavat myös henkilöstökulut. Palkat nousivat vuosina 1984–2014 lähes 3,5-kertaisiksi: elintarvikeketjussa ja etenkin kaupassa tarvitaan paljon henkilökuntaa.

Kaikesta huolimatta kulutamme nyt ruokaan vain noin 12 prosenttia käytettävissä olevista tuloistamme. Vuonna 1984 osuus oli lähes 25 prosenttia."

Asiakasomistajataloudet käyvät ruokaostoksilla keskimäärin 3,2 kertaa viikossa. Lähes joka neljännellä ostoskerralla mukaan tarttuu terttu banaaneja.

Teuvo Sivonen, Helsinki

Teuvo Sivonen, Helsinki

Jatkaako S-ryhmä laajenemistaan?

Heikkilä: "Suomen ruokakaupassa S-ryhmä voi lisätä myymälöidensä määrää vain joillakin alueilla. Siksi osuuskaupat keskittyvät lähinnä yksittäisten toimipaikkojen kunnostuksiin ja maltillisiin laajennuksiin.

Käyttötavarakaupassa markkinaosuutemme on melko pieni, hieman yli kymmenen prosenttia. Siksi haluamme parantaa asiakasomistajille tuotettavaa tarjontaa esimerkiksi Sokos-tavaratalojen uudistamisella ja Marks & Spencer -yhteistyöllä. Myöskään Baltiassa ja Pietarissa meillä ei ole suuria laajentumissuunnitelmia. Lähialueilla toimintamme on jo niin laajaa, että se tukee Suomen toimintaamme jakamalla kustannuksia laajemmalle ja tuottamalla hankintahintoja pudottavaa lisävolyymia."

Leena Ahvonen, Helsinki

Leena Ahvonen, Helsinki

Miksi vihannekset ovat niin kalliita?

Heikkilä: "Vihannesten hintoihin vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainon lisäksi tuotanto-, varastointi-, pakkaus- ja kuljetuskustannukset.

Kotimaisten vihannesten tuottaminen esimerkiksi kasvihuoneessa talviaikaan vaatii paljon energiaa ja työtä. Ulkomaisten vihannesten kuljetuskustannukset ovat puolestaan huomattavat. Lisäksi hintoihin vaikuttaa se, miten sadot onnistuvat eri vuosina. Vihanneksia on hyvä suosia sesonkien mukaan: niiden hinta on silloin edullisimmillaan ja myös kotimaista tarjontaa on paljon. Vihannekset ovat harvoin ruokakorin kallein ostos."

Josefiina Manninen, Helsinki

Josefiina Manninen, Helsinki

Miksi hedelmät on usein pakattu yksittäin? Eikö olisi ympäristöystävällisempää, jos ne myytäisiin ilman pakkausta?

Heikkilä: "Hedelmät ja vihannekset haihduttavat paljon nestettä, ja pakkaukset hidastavat niiden nahistumista.

Pakkaukset myös suojaavat tuotetta kuljetuksen ja käsittelyn eri vaiheissa. Kuljetusmatkat ovat usein pitkät ja tuotetta käsitellään monta kertaa, ennen kuin se päätyy myymälään tai kuluttajalle.

On syytä muistaa, että myymme paljon myös pakkaamattomia hedelmiä ja vihanneksia – aina silloin, kun se on tuotteen kannlta mahdollista."

Elokuussa 2014 Suomessa oli 437 S-marketia. Pohjoisin S-market sijaitsee Ivalossa ja eteläisin Hangossa.

Teksti ja kuvat:
Kuvitus: Sauli Palmu
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5