Kurpitsan kasvatus

Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaisia, joita löytöretkeilijät kuljettivat Etelä-Amerikasta Eurooppaan jo 1500-luvulla.

Kurpitsalajikkeita on runsaasti sekä tuorekäyttöön että säilöntään. Iso talvikurpitsa tarvitsee tilaa pari neliötä, kesäkurpitsan voi istuttaa myös ruukkuun parvekkeelle. Koristekurpitsoja käytetään erilaisiin asetelmiin.

• Kesäkurpitsaa ja muita kohtuullisen kokoisia lajikkeita voi kasvattaa parvekkeella.
• Valitse tilava ruukku ja laita pohjalle sorakerros.
• Täytä ruukku tuoreella mullalla ja kylvä pari siementä ruukkuun muutaman sentin syvyyteen.
• Kastele ja pidä istutus tasaisen kosteana. Huolehdi myös säännöllisestä lannoituksesta kanankakkarakeilla tai yleislannoitteella.
• Tue venyvät taimet kepeillä tai asettele säleikköön.
• Huolehdi pölytyksestä, jos parvekkeella ei pörrää hyönteisiä.

Tarkista lajikekohtaiset istutusohjeet siemenpussin kyljestä.

Kesäkurpitsat ovat maukkaimmillaan nuorina, ja niitä kerätään kasvukauden aikana tarpeen mukaan. Kesäkurpitsaa voi käyttää uuniruokiin, salaatteihin, keittoihin, suolaisiin piirakoihin ja muhennoksiin.

• Kesäkurpitsa säilyy viileässä, noin 10 asteessa, muutaman kuukauden.

Talvikurpitsan annetaan kasvaa mahdollisimman pitkään syksyllä, mutta sato korjataan ennen pakkasia. Kypsästä kurpitsasta lähtee ontto ääni koputettaessa. Halkaisi kurpitsa, kuori sekä poista siemenet ja rihmastot. Mehukasta ja kiinteää maltoa voi käyttää keittoihin, muhennoksiin, leivonnaisiin ja hilloihin. Siemenet voi huuhtoa ja paahtaa kevyesti paistinpannulla.

• Talvikurpitsa säilyy viileähkössä varastossa useita kuukausia.

Kurpitsat sisältävät muun muassa C- ja E- vitamiineja sekä beetakaroteenia ja kaliumia. Kurpitsansiemenissä on rasvahappoja, B-vitamiineja, sinkkiä ja rautaa. Helposti sulava ja vähäkalorinen kurpitsa sopii laihduttajankin ruokavalioon.