Kohopenkin perustaminen

20.9.2012
0 arviota
Kohopenkin perustaminen

Kohopenkissä voi kasvattaa muutaman neliön alalla niin paljon vihanneksia kuin jaksaa syödä. Kohopenkki toimii samalla periaatteella, kuin komposti.

Kohopenkki on vanha kiinalainen viljelymenetelmä, jota harjoitettiin myös Keski-Euroopassa hieman eri muodossa. Kiinalainen kohopenkki on eurooppalaista pienempi ja matalampi. Periaate on kuitenkin sama.

Kompostin kaltainen kasvualusta

Kohopenkki muistuttaa rakenteeltaan kompostia, ja se toimiikin samalla periaatteella. Sen hyvät ominaisuudet valjastetaan kuitenkin ensisijaisesti viljelykäyttöön eikä mullan valmistamiseen. Kohopenkki kootaan erilaisista aineksista, joista suurin osa on kompostin kuivikeaineita. Meheviä aineksia käytetään vain sen verran, että kasvit saavat niistä riittävästi ravinteita.

Kohopenkki kuivuu tavallista enemmän. Kastelun apuvälineenä kannattaa käyttää juurikastelijaa eli kastelukeppiä, joka ohjaa veden kummun sisään.

Kohopenkin rakentaminen

  • Valitse sopiva aurinkoinen paikka nurmikolta tai kasvimaalta.
  • Merkitse kohopenkki paikalleen pohjois-eteläsuuntaan. Penkki voi olla 120–180 cm leveä. Pituudeksi sopii 3–5 metriä.
  • Irrota ruohoturpeet pohjasta. Siirrä ne sivuun ja kaiva pohja noin 25 senttiä syväksi.
  • Jos penkin leveys on 150 cm, tee sen keskelle noin 60 cm leveä ja samankorkuinen risusydän.
  • Peitä se ylösalaisin käännetyillä ruohoturpeilla. Jos turpeita ei ole, käytä ruohosilppua ja sekalaista puutarhajätettä.
  • Levitä ruohoturpeiden päälle 30 cm:n kerros märkiä puunlehtiä, joihin on sekoitettu hieman multaa ja tämän päälle noin 15 cm karkeaa kompostia ja kasvuturvetta.
  • Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee 15–20 cm hyvää multaa, johon taimet istutetaan.
  • Kohopenkki on aluksi noin runsaan metrin korkuinen.
Kohopenkki rakentuu kerroksista.

Kohopenkki rakentuu kerroksista.

Kohopenkin etuja

  • Ilmava ja lämmin kasvualusta edistää kasvien kehitystä ja terveyttä.
  • Lämpövaikutus säilyy 4–6 vuotta.
  • Voi istuttaa erilaisia kasveja: ensimmäisinä vuosina runsaasti ravinteita tarvitsevia kuten pensastomaattia, kaaleja, selleriä, purjoa ja muita vihanneslajeja. Huom! Kasvualusta on salaatille ja pinaatille alkuvuosina liian voimakas; niihin kerääntyy haitallisia nitraatteja.
  • Viljelyn voi aloittaa aikaisin keväällä ja jatkaa pitkään syksyllä.
  • Humuksen määrä lisääntyy vuosi vuodelta.
  • Viljelyala suurenee.
  • Sadot ovat runsaita.
  • Ojitus toimii.
  • Viljelytyö kevenee.

 

Teksti
Piirrokset Inge Löök
Kuva Thinkstock
Avainsanat: puutarhanhoito
Arvioi artikkeli
Tervetuloa ostoksille
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5