Kasviopas: tuijat

Varjoisa kasvupaikka on sopivin tuijille. Ne viihtyvät myös aurinkoisella paikalla, jos vedensaanti on riittävää.

Etenkin matalat pallotuijat menestyvät ruukuissa ja laatikoissa. Korkeita lajikkeita voi tarvittaessa typistää ja muotoilla ruukkuistutuksiin sopiviksi.

Kaikki tuijalajikkeet sopivat ruukkuistutuksiin. Jos tavoitteena on pitää tuijan kasvu kurissa, kannattaa valita matala ja tuuheakasvuinen lajike.

• Muun muassa pienet pallomaiset tuijat, kuten tiheäkasvuinen Danica, ovat erinomaisia ruukkuistutuksissa. Danican neulaset ovat raikkaanvihreät. Kasvukorkeus ja -leveys ovat 0,5/0,6. Lajike on talvenkestävä ja menestyy avomaalla kasvuvyöhykkeillä I–IV(V). Myös pylvästuija Brabant ja timanttituija Smaragd ovat tuuheita ja tiheäkasvuisia lajikkeita ruukkuistutuksiin.

Ruukkuistutukset tarvitsevat enemmän huolenpitoa kuin avomaalle istutetut kasvit. Istutukset tulee lannoittaa ja kastella säännöllisesti. Suuret ruukut ja puulaatikot ovat käytännöllisiä, sillä ne helpottavat istutusten hoitoa. Kun multatilaa on paljon, vesi ja ravinteet eivät pääse loppumaan yhtä nopeasti kuin pienessä astiassa.

Ruukkutuijan istutus ja hoito

• Ruukkukasvit istutetaan (vähintään 50 x 50 cm) talvenkestävään astiaan. On huolehdittava, että ylimääräinen kasteluvesi valuu pohjasta pois. Istutuksissa voi käyttää ruukkukasveille tarkoitettua erikoismultaa.
• Tuijien latvus ja sivuversot kestävät leikkaamista. Jos pensasta muotoillaan poistamalla oksia rungosta saakka, on varottava vahingoittamasta runkoa. Rungon vauriot aiheuttavat havukasveille haitallista mahlavuotoa.
• Elokuussa ruukkuistutuksille voi antaa syyslannoitetta, joka parantaa kasvien talvehtimista.
• Ruukussa talvehtivan kasvin juurakko suojataan talvisuojaturpeella ja pakkaspeitteellä tai kasvi siirretään talvehtimaan avomaalle.
• Ruukkuistutukset suojataan kevätauringon paahteelta kevyillä peiteharsoilla tai säkkikankailla.

Puutarhalajikkeiden korkeus vaihtelee. Pallotuijat ovat matalia, lajikkeesta riippuen 0,5–1,5 metrin korkuisia. Pilari-, pylväs- ja kartiotuijista pienimmät ovat 2-metrisiä, suurimmat 10-metrisiä.

Kanadantuija on ainavihanta havukasvi, josta on jalostettu lukuisia puutarhalajikkeita. Lajikkeiden kasvutapa voi olla pilarimainen, pylväsmäinen, kartiomainen tai pallomainen. Moniin muihin havukasveihin verrattuna kanadantuijat ovat nopeakasvuisia ja melko vaatimattomia kasvuolojen suhteen.

Timanttituija (Smaragd) on pylväsmäinen, kapea ja tiiviskasvuinen. Timanttituijan neulaset ovat raikkaan vihreät. Se kasvaa kasvuoloista riippuen 2–5 metriä korkeaksi.

Pylvästuija (Brabant) on korkeampi, 5–10 metriseksi kasvava lajike, joka on kapea ja tuuheakasvuinen. Pylvästuija kasvaa kauneimmaksi avoimella paikalla mutta sopii muiden tuijien tapaan myös aitakasviksi.