Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kasviopas: pihan pensaat

Teksti:
Yhteishyvä
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 20.9.2012
|
Muokattu: 31.8.2020
Pensaat antavat näkö- ja tuulensuojaa. Pensaan saa kukoistamaan kun se valitaan pihan olosuhteiden mukaan.

Pensas kasvupaikan mukaan

Kotipihan lehtipensasistutuksia suunnitellessa on tärkeintä valita lajeja, jotka menestyvät pihan kasvuoloissa. Jos pensas istutetaan paikkaan, jossa se ei viihdy, se kasvaa kituliaasti. Lajille luontainen kasvupaikka on myös kauniin kukinnan edellytys.

Kasvuvyöhyke

Suurin osa puutarhan pensaista valitaan kasvuvyöhykkeen mukaan. Istutuksissa voi kokeilla erikoisuuksiakin. Jos talvenarkoja lajeja on vain muutamia, kovatkaan pakkastalvet eivät aiheuta suurta tuhoa.

Kasvutila

Pieneen puutarhaan istutetaan lajeja, jotka eivät kasva korkeiksi, suuremmalla tontilla on tilaa myös reheväkasvuisille pensaille. Huomioi pensaan lopullinen koko jo istutusvaiheessa.

Muoto, kukinta ja väritys

Pensasryhmän suunnittelussa otetaan huomioon myös lehtien erilaiset muodot ja värit. Vaatimattomasti kukkiva saattaa olla syysväreissään puutarhan kaunein kasvi.

Aurinkoisen paikan pensaita

Kuiva maaperä

KasviKorkeusKukintaVyöhyke
Siperianhernepensas (Caragana arborescens)3–6 mtouko–kesäI–VIII
Suikerovihma (Cytisus decumbens)0,2 mtouko–kesäI–III (IV)
Keltavuohenkuusama (Diervilla lonicera)0,6 mheinäI–IV
Pensashanhikki (Potentilla fruticosa)0,5–1,5 mlajikekohtainenI–
Lamohietakirsikka (Prunus pumila)0,2toukoI–

Tuore maaperä

KasviKorkeusKukinta-aikaVyöhyke
Mongolianvaahtera (Acer ginnala)3–5 mtoukoI–IV (V)
Koristearonia (Aronia x prunifolia)0,5–3 mkesäI–V
Japaninhappomarja (Berberis thunbergii)1–1,5 mkesäI–IV(V)
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica)0,5–1 mtouko–kesäI–II (III)
Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana)2–3 mhuhti–toukoI–III (IV)
Jjalo-onnenpensas (Forsythia ´Nothern Gold´)1–1,5 mtoukoI–III
Marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii)1–2,5 mtouko–kesäI–II (III)
Pikkujasmike (Philadelpuhus x lemonei)1 mheinäI–II
Pensashanhikki (Potentilla fruticosa)0,5–1,5 mvaihtelee lajikkeittainvaihtelee eri lajikkeilla
Norjanangervo (Spiraea `Gresfheim´)1–1,5 mkesäI–IV
Nukkeruusu (Rosa nitida ´Kebu´)0,5–0,8 mkesä–eloI–IV

Hapan maaperä

KasviKorkeusKukinta-aikaVyöhyke
Kanerva (Calluna vulgaris)0,3 mheinä–eloVII
Pallohortensia (Hydrangea arborescens ´Annabelle´)1–2 mheinä–syysI–III
Mustilanhortensia (Hydrangea pan. ´Mustila´)2 mheinä–eloI–V
Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum ´Aino´ ja ´Alvar´)0,7–1 mkesä–heinäI–V

Puolivarjoisan paikan pensaita

Tuore maaperä

KasviKorkeusKukinta-aikaVyöhyke
Mongolianvaahtera (Acer ginnala)3–5 mtoukoI–IV (V)
Koristearonia (Aronia x prunifolia)0,5–3 mkesäI–V
Alkomarjakanukka (Cornus ´Alba Siberian Pea)2kesä–heinäI–IV
Sinikuusama (Lonicera caerulea)1,5–2 mtouko–kesäI–IV
Grönlanninhanhikki (Potentilla tridentata ´Nuuk´)0,1–0,2 mkesä–heinäV
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia)2 mheinä–eloV
Idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia)1,5 mkesä–heinäI–VII

Kuiva maaperä

KasviKorkeusKukinta-aikaVyöhyke
Pensashanhikki (Potentilla fruticosa)0,5–1,5 mvaihtelee lajikkeillavaihtelee eri
lajikkeilla
Siperianhernepensas (Caragana arborescens)3–6 mtouko–kesäI–VII
Linnantuhkapensas (Cotoneaster ´Skogholm´)0,4–0,6 mkesäI–II
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica)0,5–1 mtouko–kesäI–II (III)
Keltavuohenkuusama (Diervilla lonicer)0,6 mheinäI–IV

Varjoisan paikan pensaita

Tuore maaperä

KasviKorkeusKukinta-aikaVyöhyke
Lännenheisiangervo (Physocarpus opulifolius)2–3 mkesäI–V
Taikinamarja (Ribes alpinum)1–1,5 mtouko–kesäVI (VII
Pikkuherukka (Ribes glandulosum)0,5 mkesäI
Idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia)1,5 mkesä–heinäI–IV
Valkolumimarja (Symphoricarpus albus var. laevigatus)1,5 mkesä–eloV (VI)

Hapan maaperä

KasviKorkeusKukinta-aikaVyöhyke
Mahonia (Mahonia aquifolium)0,3–1 mtoukoI–IV
Alppiruusu Kullervo (Rhododendron´Tigerstedtii`-hybr.)1 mkesäI–III
Alppiruusu Pohjolan tytär (Rhododendron´Tigerstedtii` -hybr.)11,5 mkesäI–VI

Pensaat aitana ja aidanteena

  • Eri lajeista voi sommitella vapaasti kasvavan aidanteen, jossa pensaiden korkeus ja kukinta-ajat vaihtelevat.
  • Säännöllisen muotoiseen pensasaitaan istutetaan lajeja, jotka sietävät vuosittaista leikkaamista.
  • Korkeaksi kasvavat ja nopeakasvuiset pensaat sopivat tuulensuojiksi ja aidanteiksi tontin reuna-alueille.
  • Muun muassa pajukasvit ovat tuuheita suojapensaita, jotka menestyvät sekä auringossa että puolivarjossa. Niiden kauneusarvo on värikkäissä oksissa, ja joitakin lajeja koristavat keväisin myös pajunkissat.