Kasviopas: pihan pensaat

20.9.2012
0 arviota
Kasviopas: pihan pensaat

Pensaat antavat näkö- ja tuulensuojaa. Pensaan saa kukoistamaan kun se valitaan pihan olosuhteiden mukaan.

Pensas kasvupaikan mukaan

Kotipihan lehtipensasistutuksia suunnitellessa on tärkeintä valita lajeja, jotka menestyvät pihan kasvuoloissa. Jos pensas istutetaan paikkaan, jossa se ei viihdy, se kasvaa kituliaasti. Lajille luontainen kasvupaikka on myös kauniin kukinnan edellytys.

Kasvuvyöhyke

Suurin osa puutarhan pensaista valitaan kasvuvyöhykkeen mukaan. Istutuksissa voi kokeilla erikoisuuksiakin. Jos talvenarkoja lajeja on vain muutamia, kovatkaan pakkastalvet eivät aiheuta suurta tuhoa.

Kasvutila

Pieneen puutarhaan istutetaan lajeja, jotka eivät kasva korkeiksi, suuremmalla tontilla on tilaa myös reheväkasvuisille pensaille. Huomioi pensaan lopullinen koko jo istutusvaiheessa.

Muoto, kukinta ja väritys

Pensasryhmän suunnittelussa otetaan huomioon myös lehtien erilaiset muodot ja värit. Vaatimattomasti kukkiva saattaa olla syysväreissään puutarhan kaunein kasvi.

Aurinkoisen paikan pensaita

Kuiva maaperä

Kasvi Korkeus/m Kukinta Vyöhyke
Siperianhernepensas (Caragana arborescens)

3–6

touko–kesä

 I–VIII

Suikerovihma
(Cytisus decumbens)

0,2

touko–kesä

I–III (IV)

Keltavuohenkuusama (Diervilla lonicera)

0,6

heinä

I–IV

Pensashanhikki (Potentilla fruticosa)

0,5–1,5

lajikekohtainen

I–

Lamohietakirsikka (Prunus pumila)

0,2

touko

I–

 

 

Tuore maaperä

Kasvi Korkeus/m Kukinta-aika Vyöhyke
Mongolianvaahtera (Acer ginnala)

3–5

touko

I–IV (V)

Koristearonia
(Aronia x prunifolia)

0,5–3

kesä

I–V

Japaninhappomarja (Berberis thunbergii)

1–1,5 

kesä

I–IV(V)

Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica)

0,5–1

touko–kesä

I–II (III)

Euroopanpähkinäpensas
(Corylus avellana)

2–3

huhti–touko

I–III (IV)

Jjalo-onnenpensas (Forsythia ´Nothern Gold´)

1–1,5

touko 

I–III

Marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii)

1–2,5

touko–kesä

I–II (III)

Pikkujasmike (Philadelpuhus x lemonei)

1

heinä   

I–II

Pensashanhikki (Potentilla fruticosa) 0,5–1,5 vaihtelee lajikkeittain vaihtelee eri
lajikkeilla
Norjanangervo (Spiraea `Gresfheim´)

1–1,5

kesä

I–IV

Nukkeruusu
(Rosa nitida ´Kebu´)

0,5–0,8

kesä–elo

I–IV

 

 

Hapan maaperä

Kasvi Korkeus/m Kukinta-aika Vyöhyke
Kanerva
(Calluna vulgaris)

0,3    

heinä–elo

VII  

Pallohortensia (Hydrangea arborescens ´Annabelle´)

1–2  

heinä–syys 

I–III  

Mustilanhortensia (Hydrangea pan. ´Mustila´)

2

heinä–elo   

I–V 

Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum ´Aino´ ja ´Alvar´)

0,7–1

kesä–heinä

I–V

 

Puolivarjoisan paikan pensaita

 

Tuore maaperä

Kasvi Korkeus/m Kukinta-aika Vyöhyke
Mongolianvaahtera (Acer ginnala) 3–5 touko I–IV (V)
Koristearonia
(Aronia x prunifolia)

0,5–3

kesä   

I–V
Alkomarjakanukka (Cornus ´Alba Siberian Pea)

2

kesä–heinä  

I–IV
Sinikuusama
(Lonicera caerulea)

1,5–2

touko–kesä 

I–IV  

Grönlanninhanhikki (Potentilla tridentata ´Nuuk´)

0,1–0,2   

kesä–heinä

V
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia)

2

heinä–elo  

V

Idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia)

1,5

kesä–heinä

I–VII

 

 

Kuiva maaperä

Kasvi Korkeus/m Kukinta-aika Vyöhyke
Pensashanhikki (Potentilla fruticosa) 0,5–1,5

vaihtelee lajikkeilla

vaihtelee eri
lajikkeilla
Siperianhernepensas (Caragana arborescens)

3–6

touko–kesä

I–VII

Linnantuhkapensas (Cotoneaster ´Skogholm´)

0,4–0,6

kesä

I–II

Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica)

0,5–1

touko–kesä  

I–II (III) 

Keltavuohenkuusama (Diervilla lonicer)

0,6

heinä

I–IV 

 

Varjoisan paikan pensaita

 

Tuore maaperä

Kasvi Korkeus/m Kukinta-aika Vyöhyke
Lännenheisiangervo (Physocarpus opulifolius)

2–3

kesä

I–V

Taikinamarja
(Ribes alpinum)

1–1,5

touko–kesä

VI (VII

Pikkuherukka
(Ribes glandulosum)

0,5

kesä

I

Idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia)

1,5

kesä–heinä 

I–IV

Valkolumimarja (Symphoricarpus albus var. laevigatus)

1,5

kesä–elo

V (VI) 

 

 

Hapan maaperä

Kasvi Korkeus/m Kukinta-aika Vyöhyke
Mahonia
(Mahonia aquifolium)

0,3–1 

touko

I–IV

Alppiruusu Kullervo (Rhododendron
´Tigerstedtii`-hybr
.)

1

kesä

I–III

Alppiruusu Pohjolan tytär (Rhododendron
´Tigerstedtii` -hybr.
)

11,5

kesä

I–VI

 

Pensaat aitana ja aidanteena

  • Eri lajeista voi sommitella vapaasti kasvavan aidanteen, jossa pensaiden korkeus ja kukinta-ajat vaihtelevat.
  • Säännöllisen muotoiseen pensasaitaan istutetaan lajeja, jotka sietävät vuosittaista leikkaamista.
  • Korkeaksi kasvavat ja nopeakasvuiset pensaat sopivat tuulensuojiksi ja aidanteiksi tontin reuna-alueille.
  • Muun muassa pajukasvit ovat tuuheita suojapensaita, jotka menestyvät sekä auringossa että puolivarjossa. Niiden kauneusarvo on värikkäissä oksissa, ja joitakin lajeja koristavat keväisin myös pajunkissat.
Kanerva

Happamassa maaperässä viihtyvä kanerva kukkii heinä–elokuussa.

Teksti
Kuvat Thinkstock
Avainsanat: puutarhanhoito
Arvioi artikkeli

Kasveja, siemeniä, taimia sekä puutarhatarvikkeita on saatavilla Prismoista, Kodin Terroista ja S-Puutarhoista. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin.

Tervetuloa ostoksille
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5