Kasvio synnyttää kosketuksen luontoon

25.5.2015
0 arviota

Itse kerätyn kasvion voi nykyään tehdä myös digikuvista tai skannaamalla.

Kasvio synnyttää kosketuksen luontoon

Eläkeläinen Sirkka-Liisa Hänninen, 71, avaa mustiin kansiin sidotun kasvionsa naruja. Lähes 60 vuotta vanhat sivut ovat jo kellastuneet, mutta melkein kaikki 130 kasvista on yhä kunnossa ja osassa väritkin vielä tallessa.

"Tein kasviota isäni kanssa, ja puuha lähensi meitä toisiimme. Kasvion ansiosta ihastuin luontoon", Hänninen kertoo.

Monet muistavat, kuinka kasviota kasattiin kesälomalla. Sen sijaan nykyiset Helsingin Käpylän peruskoulun 7-luokkalaiset Iiris Rautio (kuvassa oikealla) ja Salla Seppänen keräsivät sinikantisiin ruutuvihkoihinsa metsäkasveja viime syyskuussa. Biologian kurssia varten oli laadittu 30 kasvin lista, joka koostui yleisimmistä metsän kasveista.

"Kasvien tunnistaminen ei ollut vaikeaa. Suurin työ oli heinissä", tytöt kertovat.

Kasvioilla on ollut tärkeä rooli suomalaisessa biologian opetuksessa. Niiden teosta luovuttiin 1970-luvulla, mutta 2000-luvulla ne palasivat opetussuunnitelmaan. Nykyisin kasvion voi tehdä myös digitaalisesti kuvaamalla tai skannaamalla.

"Me teemme perinteisiä kasvioita, jotta kosketus luontoon säilyy", kertoo tyttöjen biologian opettaja Jukka-Pekka Anttinen.

Salla Seppäsen kasvio

Salla Seppäsen kasvio.

Sirkka-Liisa Hännisen kasvio

Sirkka-Liisa Hännisen kasvio.

Teksti:
Kuvat: Juuso Paloniemi
Avainsanat: hyötykasvit luonto
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5