Kannattaako ulkomainen tutkinto Suomessa?

24.4.2015
0 arviota
Kannattaako ulkomainen tutkinto Suomessa?

Jos suunnittelet ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittamista, mieti tarkkaan, minkälaisia etuja se tuo sinulle suomalaiseen tutkintoon verrattuna. Oleskelu ulkomailla ei yksistään anna etumatkaa suomalaisilla työmarkkinoilla, mutta oikeansisältöinen yliopistotutkinto voi olla valttia.

Ulkomainen korkeakoulututkinto kiinnostaa yhä useampaa suomalaista. Kelan tilastojen mukaan yli 6 800 suomalaista sai lukuvuonna 2013–14 opintotukea tutkinnon suorittamiseen  ulkomailla. Määrä on kasvanut vauhdikkaasti, sillä vain viisi vuotta aiemmin vastaavaa tukea sai alle 4 500 suomalaista. Onko ulkomaisesta tutkinnosta sitten etua Suomessa?

Senior Consultant Arja Martikainen on yli kymmenen vuoden ajan palkannut myös ulkomaisen tutkinnon suorittaneita erilaisiin tehtäviin. Nykyisin hän rekrytoi Barona IT:ssä valtaosin peli- ja teknologia-alan ammattilaisia.

"Suomalainen ja ulkomainen tutkinto ovat rekrytoinnissa ihan samalla viivalla. Itse arvostan sitä, että ulkomailla on käyty, mutta viime kädessä olennaista ei niinkään ole tutkinto, vaan se mitä opinnoista on saatu reppuun."

Siksi ulkomaan opintoja suunnittelevan kannattaa Martikaisen mukaan miettiä, mitä uutta ja erikoista ulkomaisen tutkinnon suorittaminen tarjoaa suomalaiseen opintoputkeen verrattuna. Ulkomaille pitää myös lähteä oikeista syistä eikä vain hengailemaan.

"Joko haluat saada asioihin toisen maan perspektiivin tai sitten menet opiskelemaan jotain sellaista, mitä täällä ei ole vielä nähtykään", Martikainen listaa.

Kannattaako ulkomainen tutkinto Suomessa?

Suomalaisopiskelijat suuntaavat valtaosin Britanniaan, Ruotsiin ja Viroon. Myös Yhdysvallat houkuttelee suomalaisia.

Tarkista tutkinnon hyödyt ennakkoon

Arja Martikainen neuvoo miettimään etukäteen, onko ulkomaisille opinnoille markkinoita Suomessa.

"Varsinkin jos joudut maksamaan itse tutkinnon suorittamisen, kannattaa ensin tarkastaa, kelpaako se sellaisenaan Suomessa vai joutuuko täällä opiskelemaan tai suorittamaan jotain sen lisäksi."

Suomessa osa ammateista on säänneltyjä, jolloin ulkomainen tutkintotodistus ei yksinään riitä, vaan ammatinharjoittaminen vaatii joko Opetushallituksen tai Valviran laillistamispäätöksen ja toisinaan jopa lisäopintoja. Tällaisia ammatteja on esimerkiksi terveydenhuollon ja oikeuslaitoksen aloilla.

Silti Martikainen neuvoo seuraamaan omia intohimojaan ja hakeutumaan sellaiseen yliopistoon, joka tarjoaa alallaan parasta ja tuoreinta tietoa. Esimerkiksi kansainvälisen kaupan osaajille löytyy hänen mukaansa erinomaisia opinahjoja Kiinasta, Aasiasta ja Amerikasta. Design-alan huipputietoutta jaetaan Kööpenhaminassa ja muotialan trendejä luodaan Lontoossa.

Näytä, mitä osaat

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO havaitsi kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, että yli 50 prosenttia työnantajista ei nähnyt kansainvälisillä opinnoilla olevan kovinkaan suurta merkitystä Suomessa. Kansainvälisen osaamisen merkitystä selvitettiin uudestaan vuonna 2012. CIMO ja Ajatushautomo Demos havaitsivat selvityksessä, että vaikka työnantajat eivät näyttäisi huomioivan kansainvälistä tutkintoa erikseen, he arvostavat työntekijöissä kansainväliseen osaamiseen sisältyviä ominaisuuksia laajemmin.

Vastaava asiantuntija Sari Turunen-Zwinger CIMOsta täsmentää selvityksen havaintoja toteamalla, että vuosien varrella kansainvälisen osaamisen käsite on laajentunut. Nykyisin kansainvälisyyttä ei yhdistetä yksinomaan kielitaitoiseen ja suvaitsevaiseen vieraiden kulttuurien tuntijaan, vaan rinnalle on tullut uteliaiden, sitkeiden ja maailman kysymyksistä kiinnostuneiden osaajien ryhmä. Nämä uudet osaajat kykenevät tunnistamaan uusia markkinoita, ymmärtävät ihmisten tarpeita ja tekevät yhteistyötä yli rajojen. Työnantajat puolestaan hakevat rekrytoidessaan juuri tällaisia ammattilaisia.

Ulkomainen tutkinto vahvistetaan Opetushallituksessa
Kannattaako ulkomainen tutkinto Suomessa?

900 henkilöä hakee vuosittain Opetushallituksesta ulkomaisen tutkinnon vahvistamista.

"Ongelmana on, että suuri osa työnantajista ei kuitenkaan tunnista näitä ominaisuuksia eivätkä siten uusia kansainvälisiä osaajiakaan. Toisaalta työnhakijat eivät osaa tuoda omaa, kansainvälisissä yhteyksissä hankittua osaamistaan esille. Puhutaankin piilotetusta osaamisesta", Turunen-Zwinger toteaa.

Hän rohkaiseekin ulkomailla opiskelleita tuomaan oman osaamisen sisältöjä voimakkaammin esille työnhaussa.

"Vaikka ulkomailla suoritetut opinnot tulevat esiin CV:ssä, kannattaa muistaa että työnantaja on kiinnostunut osaamisestasi laajasti. Esimerkiksi omaa sitkeyttään voi korostaa kertomalla, kuinka on vieraalla kielellä kyennyt osallistumaan opintojen aikana erilaisiin projekteihin ja tekemään itsensä ymmärretyksi."

Arja Martikainen puolestaan rohkaisee ulkomailla opiskelevia järjestelemään suorituksensa ja projektinsa portfolioksi.

"Monesti ulkomaisten opintojen yhteydessä osallistutaan erilaisien projektien tekemiseen. Niitä kannattaa esitellä, sillä juuri ne kuvaavat konkreettisesti ulkomailta saatua osaamista."

522 henkilöä sai viime vuonna Valviralta ulkomaisen tutkinnon perusteella lailliset terveydenhuollon ammattioikeudet.

Mikko Harjulehto

Mikko Harjulehto, 49, viestinnän suunnittelija, Puolustusvoimat

"Aloitin valtiotieteiden ja historian opinnot Wienin yliopistossa 1987 ja opiskelin myös kaksi lukukautta Hampurin yliopistossa. Valmistuin vuonna 1996.

Itävallassa yliopisto-opinnot välittävät oppiaineen keskeisen sisällön, hiovat kriittistä ajattelua ja opettavat itsenäistä tutkimista. Opintojeni aikana kirjoitin kaikkiaan noin 30 proseminaari- ja seminaaripaperia.

Jokainen kirjoitti myös gradun. Sen jälkeen suoritettiin "Diplomprüfung", jossa kolmen professorin kollegio tenttasi gradun lisäksi pääaineesta ja sivuaineesta. Suomessa yleisiä kirjatenttejä ei Wienissä ollut, joten luennoilla kannatti olla läsnä ja tehdä kattavia muistiinpanoja.

Itävallassa vähemmistö jokaisesta ikäluokasta suorittaa ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkintoon johtavaan oppikouluun pääseminen edellyttää 10-vuotiaalta erittäin hyvää koulumenestystä. Ensimmäinen karsinta tehdään siis varhaisessa vaiheessa. Ylioppilastutkinnolla pääsee haluamaansa yliopistoon ja tiedekuntaan. Merkittävä osa opiskelijoista luovuttaa ensimmäisen parin vuoden jälkeen.

Opiskelu Wienissä ja Hampurissa on suomalaiselle maksutonta. Rahoitin elämäni opintotuella, opintolainalla sekä kesätöillä kuten työskentelemällä sekatyömiehenä rakennustyömaalla tai uimavalvojana. Kerran toimin jopa claqueurina eli taputin maksusta klassisessa konsertissa Wienissä.

Wien oli minulle luonnollinen valinta, koska olin kasvanut siellä. Varmistin kuitenkin, että itävaltalaiset ylemmät korkeakoulututkinnot tunnustetaan Suomessa. Halusin opiskella ulkomailla mutta työskennellä Suomessa. Vain viikko viimeisen tenttini jälkeen aloitinkin harjoittelun Suomen ulkoministeriössä. 

Helsingissä ja Brysselissä suoritettujen harjoittelujaksojen avulla pääsin kiinni vakituisiin tehtäviin. Olen sittemmin työskennellyt politiikan, turvallisuuspolitiikan ja viestinnän asiantuntijatehtävissä Helsingissä, Brysselissä ja Afganistanissa.

Suomessa akateemisesti koulutetut suhtautuivat ulkomaiseen koulutukseeni myönteisesti. On kuitenkin todettava, että vastaanotto Suomessa oli ainakin 1990-luvulla ajoittain sangen viileää ja jopa tyrmistyttävän kielteistä. EU-jäsenyys on sittemmin parantanut tilannetta.

Kahdenkymmenen työvuoden jälkeen opiskelutaustaani ei enää kysellä. Työni ovat usein olleet kansainvälisiä, joten ulkomailla suoritettu tutkinto toi uran alussa uskottavuutta. Opiskelu ulkomailla tuo aina myös kulttuurista osaamista ja perspektiiviä sekä vahvistaa kielitaitoa. Ulkomainen korkeakoulututkinto kannattaa ehdottomasti, jos opetuksen taso vastaa kotimaista tai on sitä korkeampi.

Kansainvälisyys on nykyään osa suomalaista arkea. Kansainvälinen kokemus voi olla perusedellytys. Ulkomailla suoritettu tutkinto voi olla jopa plussaa."

Harkitsetko opiskelua ulkomailla?

  • Pohdi toiveitasi ja motiivejasi esimerkiksi opinto-ohjaajan kanssa.
  • Tarkista etukäteen, vaatiiko haaveilemasi ulkomainen tutkinto Suomessa lisäopintoja tai tunnustamisprosessin.
  • Tarkista pääsyvaatimukset sekä hakuprosessi suoraan oppilaitoksista.
  • Pääsykokeita ei yleensä ole, mutta varaudu ainakin kielitestiin.
  • Varaa hakuprosessiin vähintään vuosi.
  • Suomalaiset voivat saada Kelan tukia ulkomaille sekä tutkintoon johtaviin opintoihin että vaihtojaksoihin. Tarkista ehdot Kelasta.
  • Pohjoismaissa suomalaisten ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja ja Skotlannissa ensimmäistä tutkintoaan suorittava EU-kansalainen saa tutkinnon yleensä maksutta. Myös Saksassa on luovuttu lukukausimaksuista. Muissa maissa maksut vaihtelevat joistakin sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin vuodessa.

 

LISÄTIETOJA:

Asiantuntijat: vastaava tietoasiantuntija Hanna Isoranta ja vastaava asiantuntija Sari Turunen-Zwinger, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, senior consultant Arja Martikainen, Barona, ylitarkastaja Veera Minkin, Opetushallitus ja ryhmäpäällikkö, esittelijäneuvos Maarit Mikkonen, Valvira.

Teksti:
Kuvat: Roope Permanto
Kuvitus: Samuel Tuovinen
Avainsanat: työ
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5