Joululta tuoksuvat kruunukynttilät valmistuvat Riihimäellä

26.10.2015
1 arviota
Kruunukynttilä tuoksuu joululta

Suomen suurimmassa kynttilätehtaassa Riihimäellä valmistuu noin kolme miljoonaa kiloa kynttilää vuodessa. Vaikka suomalaisten kynttiläsesonki alkaa nykyisin jo syksyllä, kuuluu Havin kruunukynttilä erityisesti suomalaiseen jouluun.

Jouluinen, hieman rasvainen kynttilän tuoksu hiipii vähitellen nenään Riihimäen Kynttilätiellä sijaitsevassa tehdashallissa. Tuoksu voimistuu, mitä pidemmälle hallissa kulkee. Osa tehtaan kymmenestä kynttiläntekokoneesta säksättää parhaillaan tuotannossa, ja erikokoisia ja värisiä kynttilöitä syntyy liukuhihnalta satoja, jopa tuhansia tunnissa. Jossain nurkassa pieni tarrojen peittämä matkaradio on väännetty täysille, jotta sen ääni kuuluisi edes vähän.

Joulun alla Suomen suurimmassa kynttilätehtaassa eletään sesonkia. Tehtaanjohtaja Jarmo Hutri kertoo Havin kynttilätehtaan 40 hengen työntekijäjoukon kasvavan sesongin ajaksi noin kymmenellä, jotta suomalaisten joulun ympärille kietoutuva kynttilätarve saadaan tyydytettyä.

Suomalaiset kynttilät tehdään valtaosin joko steariinista, parafiinistä tai näiden seoksesta. Havin kruunukynttilöihin käytetään nykyisin vain sataprosenttista steariinia, joka soveltuu hyvin juuri kruunukynttilän kaltaiseen pitkään ja hoikkaan kynttilään.

"Vielä 1980-luvulla kruunukynttilässäkin käytettiin steariinin ja parafiinin seosta, koska puhtaan steariinikynttilän tekeminen oli liian hidasta. 1980–90-lukujen vaihteessa keksittiin tapa, joka nopeutti steariinin valamista. Lisäksi opimme tuntemaan eri steariinilaadut aiempaa paremmin. Steariinin käyttö kynttilöissä on lähinnä pohjoiseurooppalainen tapa", 30 vuotta kynttilätehtaalla työskennellyt Hutri kertoo.

Kruunukynttilöiden raaka-aineena on talipohjainen steariini, jota tuodaan Suomeen lähinnä muista Pohjoismaista tai muualta Pohjois-Euroopasta. Kotimaista raaka-ainetta ei ainakaan tällä hetkellä ole saatavissa.

"Pohjoismainen raaka-aine tulee yleensä Ruotsista. Silloin se peräisin suomalaisesta, ruotsalaisesta tai norjalaisesta lehmästä, josta on ensin otettu parhaat syötävät lihat ja jäljelle on jäänyt muuksi raaka-aineeksi käytettävä rasva", Hutri täydentää vielä raaka-aineen alkuperää.

Koska Havin kruunukynttilöillä on Joutsen-merkki, kaikkien valmistuksessa käytettävien aineiden tulee täyttää tarkat ympäristökriteerit. Siksi esimerkiksi plantaaseilta tulevaa palmuvahapohjaista steariinia ei tuotteen vaikean jäljitettävyyden takia käytetä raaka-aineeksi. Lisäksi tällaisen palmusteariinin kuljetuskustannukset lähinnä Malesiasta tai Indonesiasta nousisivat korkeiksi. Kun eurooppalaista steariinia voidaan kuljettaa nestemäisenä tankkiautoilla, kauempaa tuotava raaka-aine pitäisi ensin kovettaa kuljetusta varten ja perillä taas sulattaa tuotantoon.

Steariini on hyvin herkkä ylilämmittämiselle. Jos esimerkiksi kuljetuslämpötila on liian korkea, aine happamoituu ja pilaantuu.

Tuhansia kynttilöitä yhdessä työvuorossa

Koneenhoitaja Terhi Linnapaasi ei ehdi juttelemaan, sillä hän vastaa kruunukynttiläkoneen pyörimisestä poikkeuksellisesti hetken yksinään. Vaikka kynttilöiden teko on periaatteessa automatisoitu, riittää koneenhoitajalle puuhaa koko päiväksi. Askeliakin kertyy satoja, kun koneen käyttäminen edellyttää prosessin eri vaiheiden valvomista. Yhden työvuoron aikana syntyy noin 30–40 000 kruunukynttilää.

Terhi Linnapaasi on työskennellyt kynttilätehtaalla jo 25 vuoden ajan. Pitkä työura kertoo naisen viihtyvän tehtaalla hyvin.

"Jos vain töitä riittää, toivon voivani olla täällä aina eläkeikään asti."

Parasta työssä on Linnapaasin mukaan sen monipuolisuus, sillä eri kynttilämallien teko tuo sopivasti vaihtelevuutta. Myös työpari vaihtuu usein. 25 vuodessa työ on muuttunut teknisemmäksi ja vaativammaksi, sillä nykyisin koneenhoitajat tekevät myös pienet korjaustyöt itse. Vain suurissa vikatilanteissa paikalle kutsutaan asentaja. Toisaalta tämä on myös monipuolistanut työnkuvaa.

Vaikka Linnapaasi näkee päivän aikana tuhansia kynttilöitä, katselee hän niitä mielellään vielä vapaa-ajallaan kotonaankin.

"Tuikku on oma suosikkini."

Kruunukynttilöiden valmistusta

Havin kruunukynttilä tehdään perinteisesti valamalla. Raaka-aineena on kutistuvaa talipohjaista steariinia. 95 prosenttia valmistuvista kruunukynttilöistä on valkoisia, loput 5 prosenttia punaisia.

Kruunukynttilöiden valmistusta

"Suomalaisten kynttiläsesonki on pidentynyt. Kun ennen kynttilöitä poltettiin pyhäinpäivästä jouluun, nykyisin kynttiläkausi alkaa jo rapujuhlista", kertoo Suomen Kerta Oy:n Havin tehtaanjohtaja Jarmo Hutri.

Kruunukynttilän nimen arvellaan olevan peräisin joko kynttilän käyttämisestä kirkkojen kattokruunuissa tai jalan kruununmuotoisesta mallista.

Kolme tapaa tehdä kynttilöitä

Havin kynttilätehtaalla kynttilöitä valmistetaan kolmella eri tavalla: Tuikkukynttilät syntyvät valuttamalla sula kynttiläaines pieneen purkkiin, kun taas pöytä- ja hautakynttilät puristetaan parafiinipulverista. Kruunukynttilät sen sijaan valmistetaan perinteisesti valamalla. Riihimäen tehtaalla kruunukynttilöitä tehdään kahdella koneella. Toisessa koneessa on 1 500, toisessa 2 000 muottia.

Kruunukynttilän teko alkaa lämmittämällä muotit niitä ympäröivän veden avulla. Kun muotit ovat riittävän lämpimiä, ne täytetään nestemäisellä, maitomaisella steariinilla, ja heti sen jälkeen ympäröivä lämmitysvesi vaihdetaan kylmäksi jäähdytysvedeksi. Noin 20 minuutin jälkeen kynttilät ovat kovettuneet riittävästi, jotta ne voidaan nostaa ylös. Puolivalmiista kynttilästä sahataan vielä niin sanottu valuonkalo pois, ja lopuksi kruununmallinen jalka tehdään sulattamalla. Tämän jälkeen tuote on valmis pakattavaksi.

Havin kruunukynttilän sydänlankana käytetään saksalaista puuvillalankaa. Yhdessä sydänlangassa on 3 kertaa 14 lankaa letitettynä yhteen nippuun. Yksi tai kaksi langoista on vedetty kireämmälle kuin muut, jotta sydänlanka käyristyy palaessa.

"Sydänlangan tulee olla kireästi aivan kynttilän keskellä tai muuten kynttilä valuttaa. Lisäksi kynttilälangan raaka-aineen tulee olla sellaista, että päähän muodostuva hiilimöykky palaa aina pois, sillä niin sanottu jälkihehkuaika ei saa olla liian pitkä", Hutri listaa hyvän sydänlangan ominaisuuksia.

Havi-kruunukynttilöitä pakkauksessaan

Havin kruunukynttilöiden perinteinen pakkaus muistuttaa arkkua. Siihen mahtuu viisi kynttilää: kolme alle, kaksi päälle.

Kotimainen raaka-aine haussa

Vaikka kynttilä vaikuttaa perinteiseltä ja muuttumattomalta tuotteelta, tehdään taustalla jatkuvaa kehitystyötä muun muassa parempien ja edullisempien raaka-aineiden löytämiseksi. Havin tehtaalla on yhteistyössä Lappeenrannan yliopiston kanssa yritetty keksiä kotimaisia vaihtoehtoja kynttilän raaka-aineiksi.

"Esimerkiksi biodieseliä tehdään jo mäntyöljystä. Sitä kautta voitaisiin kenties löytää kynttilällekin kotimainen raaka-aine. Haave ei varmasti ole kovin kaukainen, mutta toisaalta meillä on niin vähän kynttilänvalmistajia, että raaka-aineiden tuottajien kiinnostus voi loppua siihen", Hutri arvelee.

Yliopiston kanssa tehty yhteistyö poiki kuitenkin tehtaalle yhden korkeakoulutason lopputyön sekä uuden työntekijän. Kemisti Anni Karjola jatkaa gradunsa jälkeen kynttilätehtaan palkkalistoilla.

"Tämä oli minulle alussa ihan tuntematon alue. Kynttilöitä olen toki aina polttanut, mutta aiemmin en ymmärtänyt, miten paljon taustalla pitää tehdä työtä, että ne saadaan palamaan siististi. Kyse on loppujen lopuksi ihan kemiasta", Karjola kertoo.

Tuotekehittelyn ohessa Havin kynttilätehtaalla tarkkaillaan koko ajan tuotteiden laatua. Saapuvista raaka-aine-eristä mitataan erilaisia ominaisuuksia, ja valmistuvia kynttilöitä seurataan koko tuotantoprosessin ajan. Kynttilöistä tarkkaillaan muun muassa ulkonäköä, painoa, pituutta ja sydänlankaa. Esimerkiksi liian kylmiin muotteihin valetut kylmävikaiset kynttilät poistetaan ennen pakkausta linjastolta, sillä kynttilän pinnassa erottuu tällöin virheellisiä arpikuvioita.

Jopa pakkauskone hoitaa automaattisesti oman osansa laadunvalvonnasta. Se imee ennalta määritellyn määrän kynttilöitä kerrallaan, ja jos yksikin kynttilä puuttuu tai jonkun yksittäisen tuotteen pinta ei ole kelvollinen, kone hylkää koko satsin.

Virheellisetkään kynttilät eivät päädy roskikseen. Jarmo Hutrin mukaan kaikki tehtaalle tuleva raaka-aine hyödynnetään eli huonot kynttilät sulatetaan uudestaan, sydänlangat poistetaan ja saadusta raaka-aineesta tehdään uusia kynttilöitä.

Hutrille työskentely kynttilätehtaalla on mieluisaa puuhaa. Sen huomaa, kun hän poimii kruunukynttilän käteensä ja nuuhkaisee sitä hymy huulillaan.

"Tykkään tästä tuoksusta. Koska kyse on luonnon raaka-aineesta, tuoksu vaihtelee. Joskus se on vahvempi, joskus miedompi."

Hutrin työt seuraavat kotiin, kun hän testaa uusia tuotteita ja mittailee esimerkiksi paloaikoja kotioloissa. Siinä sivussa tehtaanjohtaja pääsee vaimonsa kanssa nauttimaan tunnelmavalaistuksesta.

Jarmo Hutri

Tehtaanjohtaja Jarmo Hutri on tehnyt kynttilöitä jo 30 vuoden ajan. Edelleenkin hän nauttii kynttilöiden sytyttelystä myös kotona.

Miia Sorvisto-Nikkilä ja Sofia Hutri

Miia Sorvisto-Nikkilä ja Sofia Hutri pakkaavat juhlakruunukynttilöitä.

Juhlakruunukynttilöitä

Juhlakruunukynttilä on hieman pidempi kuin tavallinen kruunukynttilä.

Simi Vamuli

Simi Vamuli valvoo, että kruunukynttilöiden pakkaus sujuu mallikkaasti.

Teksti
Kuvat Juuso Paloniemi
Avainsanat: sisustaminen juhla
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5