Jättiputken, jättipalsamin ja komealupiinin hävittäminen

21.9.2012
1 arviota
Jättiputken, jättipalsamin ja komealupiinin hävittäminen

Keskikesällä kukkiva jättiputki kannattaa hävittää ennen kukintaa, jotta haitallinen kasvi ei pääse leviämään.

Jättiputken hävittäminen

Ukonputkien sukuun (Heracleum) kuuluva jättiputki on vieraslaji, joka on tuotu meille koristekasviksi. Suomessa esiintyy ainakin kahta lajia: kaukasianjättiputkea ja persianjättiputkea. Kotimaiset lajit, kuten karhunputki ja väinönputki, ovat harmittomia.

Jättiputki kasvaa parimetriseksi, kukinto on vaalea ja muodoltaan sateenvarjon mallinen. Lehdet ovat suuret ja leveät, varressa on tavallisesti punertavia laikkuja. Kasvi leviää tehokkaasti juuriversojen ja siementen avulla. Yksi jättiputki saattaa levittää ympäristöön tuhansia siemeniä, jotka säilyvät itämiskelpoisina useita vuosia.

Jättiputken kasvineste voi aiheuttaa hengitysoireita ja iholle palorakkuloiden kaltaista ihottumaa. Myös silmäoireita saattaa esiintyä. Herkille ihmisille pelkkä jättiputken ominaishaju voi aiheuttaa oireita. Lapset on syytä pitää poissa paikoista, joilla kasvaa jättiputkea.

Ohjeita torjuntaan

Jättiputken hävittäminen kokonaan voi viedä vuosia, mutta sitkeä työ tuottaa tuloksia. Usein päästään hyvään tulokseen, kun yhdistetään kemiallinen ja mekaaninen torjunta.

1. Katkaise kasvin juuret pistolapiolla tai terävällä veitsellä maapinnan alapuolelta noin 20 sentin syvyydeltä.

2. Kerää pois kaikki irronneet kasvin osat ja hävitä ne huolellisesti.

3. Kitke pienet, ensimmäisen vuoden taimet mahdollisimman tarkasti. Vältä maan muokkaamista, että mahdolliset siemenet eivät pääse syvemmälle maahan.

4. Peitä taimi paksulla muovilla tai pressulla ja laita muutama kivi painoksi.

5. Säännöllinen niittäminen estää lisääntymisen ja vähentää kasvuvoimaa.

6. Poista kukkineen kasvin ruskeat kukinnot laittamalla ne varovasti jätesäkkiin. Varo, etteivät siemenet putoa ympäristöön.

  • Polttaminen on tehokas keino pienten taimien, siementen ja juurten hävittämiseen. Kasvin lehdet ja varren voi kompostoida.
  • Torjunta-aineella käsittely tehdään poutasäällä. Ainetta ruiskutetaan tai sivellään lehdille ja varteen, myös lehtien alapinnat kannattaa käsitellä. Noudata pakkauksessa olevia ohjeita ja uusi käsittely noin kuukauden kuluttua, jos uusia lehtiä on ilmaantunut. Sopivia torjunta-aineita saa puutarhamyymälöistä ja rautakaupoista. 

Komealupiinin hävittäminen

Teiden varsilta tuttu komealupiini (Lupinus polyphyllus) on alun perin tuotu Pohjois-Amerikasta rehu- ja koristekasviksi. Luontoon karannut lupiini vie tilaa monilta niittykasveilta. Hernekasvina lupiini sitoo typpeä ja rehevöittää kasvualustaa, jossa köyhän maan alkuperäiset kasvit eivät viihdy.

Komealupiini kasvaa noin 60–120 cm korkuiseksi. Kukinto on terttumainen, lehdet monisormiset ja hedelmä on monisiemeninen palko. Keskikesällä kukkivan lupiinin kukat ovat sinisiä, punertavia tai valkoisia.

Lupiineja on useita lajeja ja esimerkiksi yksivuotista keltalupiinia käytetään maanparannus- ja koristekasvina. Lupiinit ovat jonkin verran myrkyllisiä, mutta pienen määrän syömisestä ei tavallisesti ole haittaa. Pähkinäallergikot voivat saada oireita maapähkinän sukuisesta lupiinista.

Ohjeita torjuntaan

Monivuotista komealupiinia on vaikea kokonaan hävittää, mutta muutamilla keinoilla voidaan rajoittaa kasvin elintilaa. Lupiini leviää lähinnä siementämällä ja siemenet säilyvät vuosikausia itämiskykyisinä. Muutaman kesän sitkeä torjuntatyö tuottaa jo tuloksia.

  • Kaiva pienet, yksittäiset taimet juurineen maasta ja hävitä esimerkiksi kompostoimalla.
  • Katkaise kukinnot ennen siementen kehittymistä. Yksittäiset isot kasvit voi leikata saksilla ja suuremman kasvuston saa niittämällä kuriin. Niitä lupiinit pari kertaa kesässä ja korjaa niittojäte pois paikalta.
  • Kukinnot, joissa on jo valmiiksi kehittyneitä siemenpalkoja, kannattaa leikata suoraan jätesäkkiin ja hävittää polttamalla.

Glyfosaattia sisältävät torjunta-aineet tehoavat lupiiniin. Noudata käyttöohjeita ja varmista, ettei torjunta-ainetta joudu vesistöihin.

Jättipalsamin hävittäminen

Intian Himalajalta kotoisin oleva jättipalsami (Impatiens glandulifera) on vieraslaji, joka on alunperin tuotu koristeeksi puutarhoihin ja pihoille. Tehokkaan lisääntymisen vuoksi kasvi on levinnyt luontoon ja vie tilaa alkuperäisiltä lajeilta.

Yksivuotinen jättipalsami on mehevävartinen ruoho, joka  kasvaa jopa parimetriseksi sopivan kostealla kasvupaikalla. Kasvin kukat ovat punasävyisiä tai melkein valkoisia, lehdet ovat suikeita ja hammaslaitaisia.

Jättipalsami viihtyy purojen ja peltojen reunoilla sekä joutomailla. Ihmiselle kasvista ei useimmiten ole vaaraa, allergioista kärsiville saattaa tulla iho-oireita.

Suomessa esiintyy myös alkuperäinen, keltakukkainen lehtopalsami (Impatiens noli-tangere), joka on rauhoitettu Oulun ja Lapin lääneissä.

Ohjeita torjuntaan

  • Jättipalsamia on vaikea kokonaan hävittää, mutta kasvua voi hillitä kotikonstein. Torjunta on parasta tehdä ennen siemenkotien muodostumista. Yksi jättipalsami saattaa levittää useita satoja siemeniä ympäristöön.

Poista löyhästi maassa kiinni olevat pikkutaimet käsin tai esimerkiksi pienillä kukkasaksilla.

  • Muutaman kerran kesässä tehty niitto auttaa jättipalsamin taltuttamisessa. Hyvin teroitetulla viikatteella saa nopeasti isommankin kasvuston matalaksi. Niittämisen jälkeen kannattaa varmistaa, ettei paikalle jää kukkivia yksilöitä.
  • Valmiiksi kehittyneet siemenkodat aukeavat herkästi pienestäkin kosketuksesta ja sinkoavat siemeniä usean metrin päähän. Laita kasvin latva varovasti muovi- tai paperipussiin ja katkaise varsi. Siemenet pysyvät pussissa, eivätkä pääse leviämään.
  • Noudata käyttöohjeita, jos kokeilet torjunta-aineita. Varmista, ettei puroon tai ojaan pääse kemiallisia aineita.

Jättiputken käsittelyssä tarvitaan kunnolla ihoa suojaava vaatetus sekä hengitys- ja silmäsuojat. Iholle roiskunut kasvineste huuhdellaan viipymättä runsaalla vedellä.

Jättiputki

Jättiputki

Komealupiini

Komealupiini

Jättipalsami

Jättipalsami

Teksti
Kuvat Thinkstock
Arvioi artikkeli
Tervetuloa ostoksille
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5