Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Elämän menot: Avioliitto

Teksti:
Johanna Latvala. Artikkelia on täydentänyt Petra Sneck 9.1.2015.
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 9.1.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Yhdessä asuminen vähentää elinkustannuksia, mutta puolison tulot myös pienentävät monia tukia. Avoliitossa elävä jää erossa tyhjän päälle, ellei pari ole tehnyt erillistä sopimusta.

Pariskunnilla on usein käytössään kahdet palkkatulot. Saman katon alla asuminen on tavallisesti myös edullisempaa kuin yksin asuminen, sillä monet asumiskulut voi maksaa puoliksi. Jaettavia kustannuksia ovat esimerkiksi ruoka, huonekalut ja kodinkoneet, lehtitilaukset sekä kotivakuutus- ja sähkömaksut.

Avo- tai avioliitto ei muuta omistussuhteita eli kumpikin omistaa edelleen sen omaisuuden, joka hänellä oli ennen liittoa ja vastaa lisäksi omista veloistaan. Myös liiton aikana saatu perintö tai lahja ja muu yksin hankittu omaisuus pysyy itsellä. Omaisuus jaetaan vasta, jos pari päätyy avioeroon.

Yhteinen omaisuus

  • Asunnon ja auton kaltaisten kalliiden hankintojen omistussuhteet kannattaa kirjata ylös.
  • Sopimukset ovat tärkeitä etenkin avopareilla ja puolisoilla, joilla on suuret varallisuuserot.
  • Avioliittolaki turvaa yhteisen kodin omistussuhteista riippumatta. Puoliso ei saa myydä kotia tai sen irtaimistoa ilman toisen lupaa.

Aviopuolisoita ja avopareja, joilla on lapsia, verotetaan valtion- ja kunnallisverotuksessa erikseen. He saavat kuitenkin etuja tiettyjen vähennysten ja alijäämähyvityksen muodossa.

Puolisoiden omaisuuden jako

Aviosääty muuttuu hyvin merkitykselliseksi erotilanteessa. Avioliitossa puoliso saa jäädä asumaan ilmaiseksi toisen yksin omistamaan asuntoon, kunnes avioero on selvä. Avoliitossa vastaavaa turvaa ei ole.

Avioerossa omaisuus jaetaan tasan. Puolisot voivat kuitenkin halutessaan tehdä avioehtosopimuksen joko ennen avioliiton solmimista tai sen aikana. Avioehtosopimuksessa puolisot voivat sopia, ettei puolisoiden omaisuutta avioliiton purkauduttua jaeta tasan, vaan kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa itsellään.

Puolisoiden välillä on keskinäinen elatusvelvollisuus. Riitatilanteissa pesänjakaja toimittaa omaisuuden jaon eli niin sanotun osituksen.

Avoerossa kummallekin jää kaikki se, minkä virallisesti omistaa. Avopuolisoillakin on lakimuutoksen myötä oikeus pesänjakajaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai avoparilla on yhteisiä lapsia.

Kuolema

Jos puoliso kuolee, aviolesken asema on merkittävästi parempi kuin avolesken. Avoleskeltä puuttuu monia oikeuksia puolison omaisuuteen, eikä avoliiton kestolla ole väliä. Joitakin oikeuksia avoleski saa yhteisten lasten kautta.

Avioleski

Saa puolet kaikesta omaisuudesta, ellei avioehtoa ole. Toisen puolen perivät lapset tai lapsenlapset. Jos perillisiä ei ole, puoliso saa aina koko omaisuuden.

  • Oikeus perinnön puolisovähennykseen.
  • Perintöveron maksu kevyimmän veroluokan mukaan.
  • Lesken oikeus jäädä asumaan yhteiseen asuntoon.
  • Oikeus leskeneläkkeeseen, mutta lapsettomalla leskellä ehdot sen saamiseen ovat tiukat.

Avoleski

Ei oikeutta puolison omaisuuteen tai asuntoon ilman erillistä testamenttia. Yhteiset lapset perivät puolison koko omaisuuden. Uuden lain myötä avopuolisolle voidaan antaa harkinnanvaraista avustusta. Avoleski voi saada esimerkiksi määräaikaisen käyttöoikeuden kuolleen puolison omistamaan asuntoon. Jos avopuolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi, leski tai kuolleen avopuolison perilliset voivat vaatia omaisuuden erottelua. Puoliso voi myös hakea hyvitystä tekemästään sijoituksesta kuolleen puolisonsa omaisuuteen tai muusta yhteiseen talouteen tekemästään panostuksesta.

  • Jos avoleski perii testamentin kautta puolisonsa, hän on oikeutettu puolisovähennykseen ja kevyimpään perintöveroluokkaan vain, mikäli parilla on yhteisiä lapsia. Perinnönjättäjän kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elänyttä pidetään kuitenkin aviopuolisona siinä tapauksessa, jos hän on aiemmin ollut avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa.
  • Leskeneläkettä ei makseta yhteisistä lapsista huolimatta.

Yhteiskunnan tuet

 

Puolison tulot vaikuttavat moniin yhteiskunnan maksamiin tukiin ja avustuksiin riippumatta siitä, onko pari naimisissa vai ei. Myös kansaneläke on pienempi avo- tai avioliitossa sekä rekisteröityneessä parisuhteessa elävillä.

Puolison tulot vaikuttavat:

  • toimeentulotuki

  • yleinen asumistuki.

Puolison tulot eivät vaikuta:

  • opintoraha

  • opintotuen asumislisä

  • työmarkkinatuki

  • sairauspäiväraha

  • hoitoraha

  • äitiys- ja isyysraha.

Lisätietoja: