Kun vaatteen pitää kestää käyttöä ja esimerkiksi lukuisia pesuja, nousee tekokuitu ekologiseen arvoon.
Koko elinkaaren ympäristövaikutukset voivat usein jäädä tekokuituisella vaatteella pienemmiksi kuin luonnonkuituisella: pitkä käyttöikä, tekstiilin ominaisuudet ja kierrätysmahdollisuus parantavat tekokuitujen mainetta.
Vaatesuunnittelija ja tekstiilien ekologisuuteen perehtynyt Anniina Nurmi toteaa, että tekokuituja usein parjataan turhaan ympäristölle haitallisina.
– Tekokuituista vaatetta ei esimerkiksi tarvitse pestä yhtä usein kuin luonnonkuituista. Tämä vähentää energian ja veden kulutusta. Lisäksi tekokuituisen vaatteen käyttöikä voi olla merkittävästi pidempi kuin luonnonkuituisen, sillä esimerkiksi polyesteri kestää hyvin käyttöä. Näin se sopii hyvin esimerkiksi työvaatteisiin tai muihin ahkerasti käytettäviin asuihin.
Polyesterin, polyamidin ja akryylin materiaalina on uusiutumaton luonnonvara, öljy, ja valmistuksessa on tietysti omat ympäristöhaittansa. Silti kuidun valmistus ns. suljetussa ketjussa lisää ekologisuutta.
– Tekokuitujen valmistuksessa käytetyt kemikaalit voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen, Nurmi sanoo.
Polyesteri sopii kierrätykseen puuvillaa paremmin
Tekokuitu ei maadu, mutta toisaalta tekokuitujen kierrätysmahdollisuus lisää ekologisuutta. Luonnonkuitujen laatu heikkenee kierrätyksessä, mutta polyesteri kestää huomattavasti enemmän.
Kierrätys ei vielä ole kovinkaan kehittynyttä ja kaatopaikalle viedään edelleen valtavat määrät tekstiilejä, mutta Nurmi uskoo tulevaisuuteen.
– Kehdosta hautaan -ajattelusta pitäisi siirtyä kehdosta kehtoon -näkemykseen. Tällöin siis vanhaa vaatetta ei heitetä jätteisiin, vaan kangas hyödynnetään uudelleen.
Pukeudummeko pian biohajoavaan selluloosakuituun?
Jopa noin 80 prosenttia vaatteista tehdään joko puuvillasta tai polyesterista. Kumpikaan ei ole varsinaisesti ympäristöystävällinen. Siinä, missä polyesteri tehdään öljystä, niin perinteinen puuvillanviljely vaatii mm. paljon vettä, keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita.
– Tulevaisuudessa polyesteri ja puuvilla eivät saisi olla enää niin hallitsevia tekstiilimarkkinoilla. Puuvillaa ympäristöystävällisempiä luonnonkuituja käytetäänkin yhä enemmän: tuloaan tekevät niin kuituhamppu, nokkonen, bambu, soija, pellava ja lyocell, joka on biohajoava selluloosakuitu. Lisäksi luomupuuvillan viljely ja käyttö on yleistynyt, Nurmi toteaa.
Lisätietoja:
Anniina Nurmen blogi Vihreät vaatteet
