Riisi kannattaa ainakin välillä korvata muilla lisukkeilla. Lue, mitä riisin korvike-vaihtoehtoja onkaan.
Riisinviljelyssä vapautuu paljon voimakasta kasvihuonekaasua, metaania, ja riisinviljely vie paljon vettä. Siksi riisi kannattaa ainakin välillä korvata ilmastoystävällisemmillä vaihtoehdoilla.
Erilaiset lisäkevaihtoehdot ovat nykyisin laajat, Suomessa viljeltävistä ohrasta, tattarista ja speltistä afrikkalaiseen hirssiin. Myös eteläameriasta kotoisin olevan kvinoan viljelyä on jo kokeiltu Suomessa.
Ympäristönäkökulmasta erot näiden kasvien viljelyiden välillä ovat varsin pienet.
Toki kasveilla on erilaiset tarpeet mm. typpilannoituksen ja kasvinsuojeluaineiden käytön suhteen.
Kasvit myös käyttävät ravinteita eri tehokkuuksilla, ja pellon monimuotoisuuteen eri kasveilla on erilainen vaikutus. Esimerkiksi kukkivana sekä siitepölyä ja mettä tuottavana kasvina tattari myös lisää mehiläisten ja kimalaisten elinmahdollisuuksia.
Erot kasvien käsittelyssä ja valmistusprosesseissa ovat melko pienet.
Myöskään kuljetusmatka ei juurikaan kasvata elintarvikkeen hiilijalanjälkeä. Lähiruokaa suosiva valitsee toki kotimaiset lisukkeet.
Eri lajien kypsytysajat vaihtelevat: lyhyt kypsytysaika säästää sähköenergiaa kotikeittiössä. Myös hinnat sekä ravintoarvot vaihtelevat huomattavasti.
Ohrasuurimot
Kotoinen ohra on terveellinen ja edullinen riisinkorvike. Kokeile esimerkiksi puuroa ja kaalilaatikkoa. Rikotut ohrasuurimot kypsyvät noin 20 minuutissa eli keitto vie sähköenergiaa enemmän kuin nopeammin kypsyvillä tuotteilla.
Speltti
Speltti, jota kutsutaan myös alkuvehnäksi, on vanha viljalajike. Se menestyy varsin vaatimattomissakin kasvuolosuhteissa, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana sen viljely myös luomuna on lisääntynyt Suomessa.
Speltti on huomattavasti proteiinipitoisempi kuin vehnä, ja siinä on paljon kuitua ja ravintoaineita. Spelttihelmiä voi käyttää kuten riisiä, ja ne kypsyvät noin 20 minuutissa.
Tattari
Tattari on ympäristön kannalta varsin hyvä viljelykasvi, sillä se pärjää vähillä lannoitteilla eikä tarvise juurikaan kasvinsuojeluaineita. Suomessa viljeltynä se tarvitsee muita viljan tyyppisiä lajeja vähemmän typpeä, ja fosforia kasvi pystyy ottamaan maan vaikealiukoisesta muodosta.
Tattari on Suomessa yksi vanhimmista viljelykasveista ohran ja rukiin lisäksi.
Tattaria viljellään Suomessa erityisesti keliaakikoille, jolloin koko tuotantoketju pellolta ja työkoneiden käytöstä jatkojalostukseen on oltava viljoista erillään. Tattarista valmistetaan myös mm. pastaa.
Quinoa eli kvinoa
Kvinoa on hiilihydraattipitoinen eteläamerikkalainen siemenkasvi, joka kasvaa varsin karuissakin olosuhteissa. Kvinoan siemenet kypsyvät noin 15 minuutissa. Sitä käytetään riisin tapaan. Kiinnostus kvinoaan on lisääntynyt sen hyvien ravintoarvojen vuoksi. Kvinoassa on runsaasti hyvälaatuista valkuaista, ja viljoista poiketen myös rasvaa.ja se sopii myös keliaakikon ruokavalioon.
| Tarjolla on myös Reilun kaupan kvinoaa. |
Bulgur
Bulgur valmistetaan vehnästä: jyvät esikeitetään ja kuivataan tai paahdetaan. Bulgur on ravintoarvoiltaan riisiä parempi vaihtoehto, ja sitä käytetään mm. Välimeren ja Lähi-idän keittiössä. Bulgur kypsyy noin kymmenessä minuutissa.
Couscous eli kuskus
Myös kuskus valmistetaan vehnästä. Etenkin pohjoisafrikassa suosittu lisäke kypsyy nopeasti, noin viidessä minuutissa. Kuskus on ravintoarvoiltaan bulguria heikompi.
Hirssi
Hirssi on kivennäisainepitoinen viljalaji, joka sisältää mm. neljä kertaa enemmän rautaa kuin täysjyväriisi. Hirssiä viljellään etenkin Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Hirssilajeja on useita, mutta Euroopassa tunnetuin on viljahirssi. Hirssi on luontaisesti gluteeniton. Sen keittoaika on noin 25 minuuttia.
Lähteitä ja lisätietoja:
Eri tuotteiden ravintoarvoja: Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli
Erikoiskasvien viljely. Tieto Tuottamaan 118, ProAgria Maaseutukeskusten liitto 2007. (Keskitalo, M. Hakala, K, Peltonen, S., Harmoinen, T.)
