Ruokaympyrä pohjana ekologiseen ruokailuun

Lautanen puolilleen kasviksia, kehotetaan ruokaympyrän mukaisessa syömisessä. Se on hyvä pohja myös ekologiseen ruokailuun. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota kausikasvisten käyttöön ja ruokajätteen minimointiin.

Hiilijalanjälkemme suurimmat tekijät ovat asuminen, liikenne ja ruoka. Ruuan suhteen on kolme oleellisinta kohtaa: ruokajätteen minimointi, kausikasvisten käyttö ja eläinperäisten tuotteiden harkittu syöminen.

Lisäksi ekologisessa ruokailussa voi kiinnittää huomiota esimerkiksi lihan ja kalan alkuperään.

Minimoi ruokajäte

Suomalaiset heittävät paljon syömäkelpoista ruokaa roskiin. Ruokajäte kuitenkin rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset. Kotitalouksissa syntyvän ruokajätteen määrä on tänä päivänä jopa jonkin verran suurempi kuin vastaavista ruokapakkauksista syntyvän jätteen määrä: arvioiden mukaan jopa kymmenen prosentti kotitalouksien syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois.

Siksi olisi tärkeää mitoittaa syötävä ruoka oikein ja pyrkiä myös hyödyntämään tähteet.

Kausikasvikset ekologisimpia ja maistuvimpia

Kausiajattelussa kasvisten ekologisuus pääsee parhaiten esiin: syödään niitä tuotteita, joiden satokausi on parhaillaan menossa. Kotimaiset kasvikset ry:n Kauden kasvikset -juliste auttaa valinnoissa (PDF).

Kesällä voi syödä monipuolisesti kotimaisia kasviksia, kuten tomaatteja, kesäkurpitsaa, erilaisia salaatteja ja kurkkuja, eikä kannata unohtaa marjoja tai sieniä. 

Talvella kasvihuonekasvatetut kasvit kannattaa jättää vähemmälle ja suosia esimerkiksi juureksia, sipulia ja kaalia. Talvella käyttökelpoisia ovat myös esimerkiksi tomaattisäilykkeet, hapankaali, säilötyt punajuuret ja suolakurkut.

Ylipäätään kasviksissa ja juureksissa kannattaa hyödyntää avomaalla kasvaneita kasvihuonetuotteiden sijaan.

Hedelmissä nyrkkisääntö on, että kun ne ovat halvimmillaan, on niiden syöminen myös ekologisinta.

Kasvistuotannossa luomu on ekologisempi valinta verrattuna tavalliseen viljelyyn, sillä se aiheuttaa mm. vähemmän vesistöjä rehevöittäviä päästöjä ja torjunta-ainejäämiä.
Lisukkaana lautaselle kannattaa suuren ilmastovaikutuksen aiheuttavan riisin sijaan valita esimerkiksi perunaa tai ohraa. Vaihtelua haluava voi kokeilla myös esimerkiksi tattari< tai spelttiä.

Harkitusti lihaa

Runsaasti eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa tai maitotaloustuotteita, sisältävät ateriat kuormittavat ympäristöä keskimäärin enemmän kuin kasvisperäisiä tuotteita sisältävät.

Esimerkiksi MTT:n tutkimuksessa eri lounaslautasista pienin ilmastokuorma oli soija- tai härkäpapupihveillä, jotka tarjoiltiin perunamuusin ja lisukkeiden kera.

Lihansyönnin vähentäminen on siis keino vähentää ruokailun ilmastovaikutuksia. Pienin hiilijalanjälki on sian- ja broilerinlihalla, suurin naudalla.

Lihantuotantoon liittyvä eettiset kysymykset ovat olleet paljon esillä. Luomuliha ei välttämättä ole paras valinta hiilijalanjälkeä ajatellen, mutta monet suosivat sitä esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin vuoksi.

Luomun vahvuudet ekologisessa mielessä ovat siinä, että luomutuotanto vähentää vesistöjä rehevöittäviä päästöjä sekä torjunta-ainejäämiä. Lisäksi se lisää luonnon monimuotoisuutta.
YK uskoo, että globaalisti luomuviljely voisi nostaa merkittävästi satoja köyhimmissä maissa (Helsingin Sanomat 15.3.2011).

Karjankasvatukselle on myös ekologisia perusteita, sillä eläimet voivat hyödyntää ravinnokseen kasveja, jotka eivät ihmisravinnoksi kelpaa. Lisäksi kestävään maatalouteen voidaan ajatella kuuluvan myös kotieläimet.

Kotimainen kala on ekologisin valinta

Kalavalinnat ovat nousseet esiin esimerkiksi WWF:n julkaiseman kalaoppaan myötä. Monet ulkomaalaiset kalalajit ovat uhanalaisia tai niiden kasvatukseen voi liittyä eettisiä ja ekologisia ongelmia.

Siksi vastuullisinta kalaa ovat yleensä kotimaiset lajit, ja niistä erityisesti pienimmät kalat. Kaloille on tullut myös oma MSC-vastuullisuusmerkintänsä. Ulkomaalaisista kaloista esimerkiksi sei on vastuullinen valinta.

Lähellä tuotettu ei välttämättä ole ilmastoystävällisintä

Lähiruokaa voi suosia monista syistä, kuten sillä, että tietää, mistä ruoka on peräisin. Silti se ei välttämättä ole ilmastoystävällisintä.

Kuljetusmatkat tuotantoalueelta kauppaan ovat vain pieni osa ruuan ilmastovaikutuksia. Huomattavasti suurempi merkitys on sillä, miten itse kaupassa asioi: omalla autollaan pitkän matkaa ajellen vai esimerkiksi polkupyörällä.

Samankaltaisten tuotteiden ympäristörasitukset

Alla oleva taulukko pyrkii hahmottamaan, millaisia ympäristörasituksia samaan tarkoitukseen käytettävät elintarvikkeet arviolta aiheuttavat. Ympäristövaikutus voi vaihdella esimerkiksi tuotantomaan ja vuodenajan mukaan.

Lisätietoja:

Kotimaiset kasvikset ry: Ravitsemussuositukset.

Suomen Luonnonsuojeluliitto: Elintarvikkeiden MIPS-lukuja.

Valinta: Ekologinen ja edullinen ruoka. Ohjeita kotikeittiöön.

WWF: Ekovinkit ruokailuun