Kulutuksen hillitseminen ei ole aivan ongelmatonta ja yksiselitteistä. Esimerkiksi kotimaisia kasviksia kannattaa monestakin syystä suosia, mutta niiden tuotanto vaatii kasvuolojemme vuoksi kasvihuoneita, jotka kuluttavat energiaa. Jos energia on tuotettu uusiutuvalla energialla, kotimaiset tomaatit päihittävät espanjalaiset varmasti. Mutta miten kuluttaja saisi tietää tämän?
Voimalaitosten rakentamisen kannattavuutta pohdittaessa on muistettava se energiankulutus, mikä kuluu laitoksen rakentamiseen. Esimerkiksi ydinvoimalaitos joutuu tuottamaan sähköä useamman vuoden tuottaakseen saman määrän sähköä kuin mitä sen rakentamiseen on kulunut. Entä mitä käy työpaikoille, jos kulutusta onnistutaan maailmanlaajuisesti vähentämään merkittävästi?
Tee muutos hidasta ilmastonmuutosta:
- Käytä lämpöä, sähköä ja vettä säästäen.
- Käytä julkista liikennettä, kävele ja pyöräile.
- Käytä kaukolämpöä, hyödynnä uusiutuvia
energiamuotoja lämmityksessä. - Osta uusiutuvilla energialähteillä tuotettua
sähköä. - Hanki vain tarpeeseen. Suosi energia-
tehokkaita ja laadukkaita laitteita ja tavaroita
sekä huolehdi säännöllisesti niiden
kunnossapidosta.
Lähde: Kodin energiaopas
Silloinkin, kun tehdään ympäristöystävällisiä valintoja, päädytään hienosäädössä helposti kysymyksiin. Esimerkiksi pelletti tulee läheltä ja valmistetaan puhtaasta puusta, mutta se raaka-aine, mikä menee nyt pelletin tuotantoon, menisi muuten voimalaitoksiin. Mitä siis käytetään voimalaitoksissa pellettiraaka-aineen sijaan? Maalämpö on mitä taloudellisin lämmitysmuoto, mutta sen avulla ei kuitenkaan kokonaan päästä eroon sähkönkulutuksesta – ja varsinkin sähköä pitäisi säästää. Tästä huolimatta pelletti ja maalämpö ovat vaihtoehtoihinsa verrattuna erinomaisen ekologisia lämmitysmuotoja.
Teolliset maat kuluttavat luonnonresursseja siten, että tarvittaisiin viisi maapalloa kattamaan tuo tarve. Ihmiset elävät siis reippaasti yli varojensa. Täysin aukottomia selvityksiä kaikista ekovalinnoista tuskin on olemassa ja askel ympäristöystävällisyyteen on moni paikoin vapaaehtoinen. Niinpä lopullinen päätöksenteko kulutuskäyttäytymisen hillitsemisestä jää jokaisen maailman kansalaisen harteille.
