Voiko tonnikalaa, lohta tai seitä syödä ilman omantunnontuskia? Nyt apua kalavalintoihin saa uudistuneesta WWF:n Meren herkut -oppaasta niin netissä kuin lompakkokokoisena yksinkertaisena listauksena.
Maailman kalakannat ovat huvenneet monin paikoin vaarallisen vähäisiksi ja uhanalaisiksi. Kun siis valitsee eväkästä ja äyriäistä kalatiskin tai ravintolapöydän äärellä, kannattaa suosia niitä lajeja, jotka vielä elävät vesissä runsaslukuisemmin.
Valinnoissa auttaa WWF:n Meren herkut -opas, joka antaa lukuisille kalalajeille värikoodin. ”Vihreitä” voi syödä hyvällä omallatunnolla ja ”keltaisia” silloin tällöin, mutta ”punaiset” on parempi jättää ostamatta.
”Vihreisiin” kaloihin kuuluvat mm. kotimaiset pienet kalat, kuten ahven, muikku, särki ja silakka. Myös esimerkiksi hauki, kampela, kuha, lahna, made, makrilli ja sei kuuluvat WWF:n suosittelemiin kaloihin.
”Punaisia” eli niitä, joita ei kannata ostaa, ovat ankerias, trooppinen katkarapu, puna-ahven ja miekkakala.
S-ryhmä on taloudellisesti tukenut oppaan laadintaa. Lompakkokokoista opasta jaetaan myös monissa myymälöissä.
Ympäristönäkökulmat painavat kaupan valinnoissa
Kuluttajan elämää helpottaa myös se tieto, että S-ryhmän päivittäistavarakaupassa näitä punaisen luokituksen saaneita kalalajeja ei löydy lainkaan.
Toinen helpotus on MSC-sertifikaatti ja sen saaneet kalatuotteet, kuten S-ryhmän valikoimissa löytyvät albacore-tonnikala- sekä lohisäilyke.
WWF:n meriasiantuntija Sampsa Vilhunen toivoo, että tietoisuus merenelävien uhanalaisuudesta lisääntyisi ja se vaikuttaisi ostopäätöksiin.
– Liikakalastuksen vuoksi valtamerien kalakannoista poistuu enemmän kuin mitä niihin tulee lisää. Jos kalastus muuttuisi kestäväksi, niin meillä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus syödä kalaa.
S-ryhmän hankinnoista vastaavalla Inex Partners Oy:llä on yleisenä linjauksena tuotteiden ympäristönäkökulmien ja sosiaalisen vastuun huomioiminen. Tämä koskee myös kalatuotteita.
Yksi käytännön teoista on se, että Inex Partners lopetti kestämättömän kalastuksen kohteena olevaa keltaevätonnikalaa sisältävien oma merkki- ja maahantuontituotteiden myynnin.
Tonnikaloja on eri lajeja, ja näistä siis nimenomaan keltaevätonnikalan kanta on heikko. Inexin tuotteissa yleisin on skipjack-laji, jonka tilanne on kalastuksen kannalta tällä hetkellä hyvä. Jatkossa tonnikalatuotteiden pakkauksissa kerrotaan yhä tarkemmin, mistä lajista tuote on peräisin.
Joskus kuitenkin myös S-ryhmän kaupoissa voi olla uhanalaisia kalalajeja, kertoo vastuullisuuspäällikkö Lea Rankinen.
– Monissa myymälöissä kalatiskin toiminta on ulkoistettu jollekin ulkopuoliselle. Aiomme tietysti tarttua tähän ja neuvotella toimijoiden kanssa kalatiskien valikoimista.
Parhaillaan S-ryhmä tekee tarkempaa analyysiä kalavalikoimista ja palvelutiskeistä. Lisäksi alueosuuskaupoille laaditaan ohjeistus, joka määrittelee periaatteet ja kriteerit suorien hankintojen ja palvelutiskien valvomiseksi. Periaatteet ja kriteerit otetaan käyttöön myös yhteispohjoismaisen hankinnan eli Coop Tradingin kanssa.
Huomiota pyyntipaikkoihin ja -aikoihin
Inexin toimintatapoihin kuuluu, että kalojen pyyntiajoille, -menetelmille ja -paikoille asetetaan vaatimuksia, jotka toimittajan on täytettävä. Esimerkiksi kaikilla tonnikalojen toimittajilla on ns. Dolphin Safe -merkki. Kalastuksessa käytetään tällöin menetelmiä, jotka suojaavat muita lajeja.
Myös muille Suomeen muualta tuotaville mereneläville katkaravuista turskaan asetetaan omat vaatimuksensa ennen kuin ne pääsevät S-ryhmän hyllyihin.
Ei trooppisia katkarapuja eikä turskaa Pohjanmereltä
Inexin katkaravut ovat kylmänmeren alueilta, sillä trooppisten katkarapujen pyynnin yhteydessä saaliiksi joutuu paljon muutakin, ja katkarapujen viljely puolestaan aiheuttaa ympäristölle merkittäviä haittoja.
Turskan osalta Itämeren ja Pohjanmeren kantojen arvioidaan olevan ylikalastettuja. Tämän vuoksi Rainbow-kalapuikoissa olevan turskan pyyntipaikka on Koillis-Atlantti.
Turskan mätiä löytyy esimerkiksi Rainbow-mätitahnasta.
– Kyseinen mäti on peräisin arktisilta merialueilta, Barentsinmereltä ja Norjan pohjoisrannikolta. Siellä kalakantojen tila on hyvä, ja kalastuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet, Lea Rankinen kertoo.
LISÄTIETOJA:
WWF:n Meren herkut -opas
MSC-sertifikaatin saaneeet Rainbow-kalasäilykkeet
