Hyvä, paha soija? Tuhoaako soija sademetsät, tai onko siitä terveydelle hyötyä? Ainakin se on lihaa ekologisempaa lautasella, ja makuakin siihen saa.
Vaikka ei varsinaisia soijatuotteita söisi, niin silti todennäköisesti nauttii soijaa useiden elintarvikkeiden mukana. Lisäksi soijaa käytetään paljon eläinrehuna, joten lihaa tai kananmunia syövä kuluttaa myös soijaa.
Soija on ekologista
Soija on eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna ekologista. Kun ympäristövaikutuksia kartoittavassa MIPS-tutkimuksessa laskettiin tuotteiden elottomien ja elollisten materiaalien kulutus sekä eroosio (ns. TMR-luku), niin soijan ympäristövaikutukset ovat samaa tasoa kuin leivän. Soijan TMR-luku oli 3, kun juustolla luku on 43, sianlihalla 21, tomaatilla 9 ja naudanlihalla 46.
Soijaa viljellään sademetsäalueilla erityisesti eläinrehuksi
Soijanviljely aiheuttaa sekä sosiaalisia että ekologisia ongelmia sademetsäalueilla. Soijan viljely kasvaa valtavasti, koska lihantuotanto ja -kulutus lisääntyvät koko ajan. Yli 80 prosenttia soijasta kasvatetaan eläinrehuksi, eli ihmisten syömät soijatuotteet eivät ole syynä soijaviljelmien haittojen kasvuun.
Sikojen ja broilerien lisäksi soijarehulla ruokitaan liha- ja lypsykarjaa, munintakanoja sekä kasvatettuja kirjolohia.
WWF kehottaa kuluttajia vähentämään lihansyöntiä ja kysymään vastuullisesti kasvatettua soijaa.
Soija sisältää hyviä ravintoaineita
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan soija sisältää korkealaatuista proteiinia. Se sisältää välttämättömiä aminohappoja, ja lisäksi soijassa on mm. kuitua, vitamiinia ja kivennäisaineita.
Soijan terveysväittämistä on tutkimusväittämiä niin puolesta kuin vastaan. Arkisella soijan syömisellä on nykytiedon valossa enemmän hyötyjä kuin haittoja.
Soijasta saa edullista ruokaa
Soijaa myydään ruokakaupoissa mm. kuivattuna rouheena tai suikaleina sekä tofuna. Kuivatut tuotteet ovat edullisia: esimerkiksi jauhelihakastikkeessa tai lasagnessa voi korvata lihan osittain tai kokonaan soijarouheella, jolloin kokkailun hinta halpenee.
Soija maistuu maustamalla
Soija vaatii mausteita, kuten lihakin. Pelkkä tofu on mautonta, joten se kannattaa esimerkiksi marinoida.
Kuivattujen soijatuotteiden pakkauksissa on ohjeet niiden maustamiseen. Usein valmisteet esimerkiksi keitetään liemikuutiolla maustetussa vedessä.
Soijatuotteet siis maistuvat sen mukaan, mitä mausteita ruuanvalmistuksessa on käytetty. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta soijarouheista, -suikaleista, -leikkeistä, -hiutaleista ja -pyöryköistä löytyy runsaasti vaihtoehtoja.
Soija-allergisen ruokaostokset vaativat tarkkuutta
Erityisesti soija-allergisten kannalta harmia aiheuttaa soijan yleinen käyttö elintarviketeollisuudessa. Soijaa voi löytyä varsinaisten soijatuotteiden lisäksi vaikkapa suklaasta, leivontatuotteista, eineksistä tai lihavalmisteista.
Soijalesitiini (E322) ja soijaöljy valmistetaan soijan rasvaosasta, joten ne sopivat useimmille soija-allergisille.
Soijan tulee Suomeen kaukaa
Soijaa kasvatetaan jonkin verran Euroopassa, mutta suurin osa tänne saapuvasta soijasta on valtameren toiselta puolen. Kuljetus tapahtuu laivoilla, ja hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset. Toki laivarahti aiheuttaa omalta osaltaan ekologisia ongelmia.
Jos soijaa haluaa korvata läheisemmillä tuotteilla, niin Suomessa kasvatetaan runsasproteiinista, hyviä ravintoaineita sisältävää hamppua, josta voi valmistaa mm. hampputofua (hefu). Lisäksi voi käyttää mm. kotimaisia härkäpavuista tai herneitä.
Soijamaidon tai -jogurtin voi korvata esimerkiksi kaurapohjaisilla valmisteilla.
Soijaa viljellään geenimuunneltuna
Suuri osa soijasta on geenimuunneltua. Suomessa gm-soijaa käytetään pääasiassa eläinrehuna.
Jos haluaa ostaa geenimuuntelemattomia tuotteita, niin varmin keino on valita luomutuotteita, mutta pistokokeissa myös EU:hun tuodusta luomusoijasta on löydetty gm-soijaa.
Geenimuunteluun on näkemyksiä niin puolesta kuin vastaan. Ympäristöjärjestöt vastustavat gm-soijaa mm. sen luonnon monimuotoisuudelle tuoman uhkan vuoksi. Puolustajat taas näkevät geenimuuntelun esimerkiksi tuottavan parempia satoja ja vastustuskykyisempiä lajikkeita.
Linkkejä ja lähteitä:
Yhteishyva.fi - Ekomatsi: Jauhelija vs. soijarouhe
Luonnonsuojeluliitto: Elintarvikkeiden MIPS-lukuja
Pirkanmaan astma- ja allergiayhdistyksen sivuilla tietoa ruoka-aineallergioista
Yhteishyvä.fi: Geenimuuntelu herättää keskustelua ja kysymyksiä
Yhteishyvä.fi: Soijamaito ja muut kasvijuomat
Vihreä Lanka 9.10.2009: 10 totuutta soijasta. S. 12–13.
Tohtori.fi: Soijatuotteet
