Energiaa säästävä, ympäristöystävällisempi tuotantoketju ja enemmän tilaa eläimille. Näinkin voisi tiivistää luomutuotannon ajatuksia. Mutta miksi esimerkiksi luomumunia löytyy lähes joka kaupan hyllyltä, mutta lihaa ei välttämättä ole tarjolla?
Luomuun liittyviä tutkimuksia pitkään tehnyt Jouni Kujala toteaa, että kananmunien kohdalla koko ketju toimii hyvin.
– Luomumunien tuotanto on kannattavaa, ja esimerkiksi kanoille sopivaa luomurehua on saatavilla. Myös kuluttajat ovat valmiita maksamaan luomusta tulevan lisän.
Luomumaitoakin on jo usein tarjolla, samoin muita maitotuotteita, kuten jogurttia. Sen sijaan esimerkiksi lihan kohdalla on kompastuskiviä. Broilerinlihaa ei juurikaan saa luomuna, eikä sian- tai naudanlihaakaan tunnu olevan tavallisissa kaupoissa myynnissä.
– Lihan kohdalla tuotantokustannukset ovat usein suuret. Näin myös lihan hintalappu kuluttajalle kohoaa, ja kaupan tiskillä se voi aiheuttaa ostopäätöksen kääntymisen selvästi halvempaan, tavanomaiseen tapaan tuotettuun lihaan, Kujala kertoo.
Luomulehmä ei useinkaan päädy luomulihaksi
Oma haasteensa on myös luomulihan teurastus. Tällä hetkellä lupa luomulihan teurastukseen on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan 12 teurastamolla. Näissä teurastamoissa mm. voi olla tietty päivä viikossa, jolloin käsitellään vain luomulihaa. Näin varmistetaan, ettei luomulihaerään päädy tavallista lihaa.
HK Ruokatalon alkutuotannon yhteiskuntasuhteista vastaava Kari Tillanen myöntää, että luomulihaa ei suuren yhtiön valikoimista löydy. Esimerkiksi valtaosa luomumaitoa tuottaneista naudoista päätyy teuraana tavallisen lihan joukkoon.
– Luomueläintilojen ja teurastamojen yhteistyö on kehityksen alla, jotta luomunautaa saataisiin lisättyä muutamaan eläimeen päivässä. Tämä vaatii kuitenkin suunnitelmallisuutta pitkälle eteenpäin, Tillanen sanoo.
HK Ruokatalo aikoo tuoda luomulihaa markkinoille vuonna 2011. Luomulihan määrä jää silti hyvin pieneksi: noin tuhatta tavallista nautaa kohden on tarkoitus tuottaa muutamia luomunautoja.
Luomutuote pienentää hiilijalanjälkeä
Luomusäännösten mukaan eläimille pitää mm. taata mahdollisuus ulkoiluun, sopivat alustat, riittävät tilat ja ylipäätään mahdollisuus lajikohtaiseen elämään.
Samalla luomu on myös ekologisempi tapa tuottaa eläinperäistä ravintoa. Eläinten rehun tulee olla myös luomutuotettua eli mm. viljelty ilman väkilannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita. Näin esimerkiksi rehun kasvatukseen vaadittu energiankulutus on pienempää kuin tavanomaisen viljelyn.
Energiantarvetta pienentää lisäksi luomutilojen melko suuri omavaraisuus koko tuotantoprosessissa.
Luomutuotteiden terveysvaikutuksista ei vielä ole päästy täyteen selvyyteen. Monissa tutkimuksissa luomutuotteiden koostumusta on kuitenkin pidetty parempana. Esimerkiksi lehmä tuottaa parempaa maitoa, jos se saa luomututannossa suositun laiduntamisen kautta tuoretta heinää eikä viljavoittoista väkirehua, kuten usein perustuotannossa.
Lähteitä ja lisätietoa luomusta:
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: Luomuelintarvikkeet
Ruokatieto: Onko luomu terveellistä?
Journal of the Science of Food and Agriculture: Fatty acid and fat-soluble antioxidant concentrations in milk from high- and low-input conventional and organic systems: seasonal variation
