Low: C'Mon

Low: C'Mon Rauhallista fiilistelyä ja kauniita harmonioita.

Low, vuonna 1993 perustettu minnesotalaistrio, on herättänyt jonkin verran kansainvälistä huomiota hidastempoisella, rauhallisella ja minimalistisella indiepopillaan niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Bändin sävellyksiä on kuultu leffoissa, mainoksissa, tv-sarjoissa ja jopa entisen Led Zeppelin -laulaja Robert Plantin tuoreimmalla soololevyllä, mutta massasuosio on jäänyt toistaiseksi saavuttamatta.

C'Monia, yhtyeen yhdeksättä albumia, siivittää melankolinen mutta toiveikas tunnelma. Apatiaan ja nyyhkyttelyyn ei siis vajota, vaan kevyesti countryvivahtein väritetty äänimaisema leijailee maan pintaa hieman korkeammalla, muttei kuitenkaan astraalisfääreissä.

Low ei tehtaile hittejä, vaikka kappaleiden kestot pääsääntöisesti radiomitoissa pyörivätkin, vaan se rakentaa verkkaisesti eteneviä kokonaisuuksia, jotka pyrkivät imaisemaan sisään levolliseen fiilikseensä. Avio- ja laulajapari Alan Sparhawkin ja Mimi Parkerin äänet sointuvat kauniisti yhteen. Levy kätkee siis sisälleen paitsi taidokkaita sävellyksiä ja kauniita melodioita, myös upeita lauluharmonioita.

C'Mon ei ole ansioistaan huolimatta mestariteos. Kokonaisuus on tiivis, mutta se olisi kaivannut lisää ääripäitä ja vähemmän saman idean toistoa. Uskoisin, että livenä biisit ja tunnelmanluonti toimii vielä paremmin. Sen voi tarkastaa Helsingin Tavastialla 09.08.2011.