Taija ja Jani Somppi, Gummerus 2011
Karpata vai skarpata, siinäpä pulma. Mistä rasvasodassa on oikeastaan kyse?
Erilaisten rasvojen, kevyttuotteiden ja vähähiilihydraattisen ruokavalion terveysvaikutuksista riittää kädenvääntöä. Rasvasotamyllerryksessä ravitsemustaan arvioiva maallikko joutuu haalimaan tietoa eri lähteistä ja luottamaan lopulta omaan päättelykykyynsä. Yleis- ja verisuonikirurgi Taija Sompin ja liikuntafysiologi Jani Sompin kirjankin perusviesti on: oma keho ei valehtele.
Kirja tarjoaa roppakaupalla tietoa, joka on osin tuttua, osin uutta. Vähähiilihydraattista ruokavaliota jo noudattaville karppaajille anti on mannaa ja omia valintoja vahvistavaa. Hiilarikeskusteluun epäillen suhtautuvia kirja ei onnistu käännyttämään. Paikoitellen liki hurmoksellinen teksti vieraannuttaa, varsinkin kun teoksen asetelma hyvistä ja pahoista, pelastajista ja roistoista, on aika mustavalkoinen. Sompit näkevät rasvasodan sekä elintarvike- että lääketeollisuuden ryökäleinä, jotka ehdontahdoin tuputtavat kansalaisille harhaan johtavaa informaatiota ja ajavat vain omaa etuaan.
Sompit ovat keränneet kirjaansa paljon esimerkkejä liittyen muun muassa kolesterolin tavoitearvoihin sekä kolesterolilääkitykseen, jota he pitävät suurin osin tarpeettomana. Medikalisaatio saa huutia, samoin suomalainen ruokaympyrä. Parhaimmillaan ja pätevimmillään kirjoittajat ovat kuvatessaan eri ravintorasvoja ja rasvahappoja sekä niiden vaikutusta kehossa. Tosin vähemmällä toistolla ja vakuuttelulla asia olisi mennyt vielä paremmin perille.
Kirjasta löytyy yli 20-sivuinen lähdeluettelo, jonka avulla lukija pääsee lähinnä yhdysvaltalaisen lisätiedon pariin. Valitettavaa on, ettei itse tekstissä ole lähdeviitteitä. Jos teos herättää miettimään ravitsemuksen salaisuuksia ja vaakakupin kallistumista edes johonkin suuntaan, tehtävä on täytetty.
Kommentit (0)