0 arviota

Taulutelevisio – ostajan opas

12 5 elektroniikka

Digitaalisen tekniikan kiitäessä eteenpäin television hankinta vaatii tietojen päivittämistä. Mitä televisiolta nykyisin sopii odottaa ja toivoa, ja mitä kaikkea siltä voi saada?

  • Taulutelevisio - ostajan opas

Plasma

Itsevalaisevilla plasmapaneeleilla on toteutettu etenkin suuria, yli 37-tuumaisia televisioita. Näytön toiminta perustuu soluihin, joiden läpi kulkeva sähkövirta ionisoi kaasun plasmaksi. LCD-näyttöön verrattuina plasmassa on tavallisesti parempi kontrasti, nopeampi ruudunpäivitys ja laajempi katselukulma.

Plasmatelevisioita on kritisoitu suuresta energiankulutuksesta ja kuvan kiinnipalamisesta ruutuun, mutta tekniikan kehittyessä ongelmia on saatu vähennettyä. Useat valmistajat ovat jo luopuneet plasmatelevisioiden valmistuksesta, mutta plasmanäyttöjen huokea hinta houkuttaa yhä kuluttajia.

LCD

Jo vuosia markkinoilla olleiden LCD-näyttöjen valonlähteenä on paneelin taakse asennettu loisteputki. LCD-televisiot ovat melko keveitä ja näytön valttina on hyvä valovoima ja kuvan kirkkaus. Näyttöjen haittapuolina pidetään valovuotoa esimerkiksi pimeässä TV:tä katsellessa ja katselukulman kapeuden. Mitä sivummalta ruutua katsellaan, sitä tummemmalta kuva näyttää.

LED-TV

LCD-television virrankulutusta on pystytty vähentämään LED-taustavaloilla. LED-televisio on tätä nykyä yleisin televisiotyyppi. Suurin osa tarjolla olevista televisioista on LCD-paneelilla varustettuja, mutta LED-tekniikalla valaistuja. LED-valot voi sijoittaa kahdella eri tavalla. Edge LED -tyypissä ruutu valaistaan reunoilta, Back Light LED -tyypissä valaisu tapahtuu useisiin erikseen ohjattaviin alueisiin jaettujen LED-valoalueiden avulla TV-ruudun takaa.

3D

3D-tekniikka on joidenkin teräväpiirtotelevisioiden ominaisuus, joka mahdollistaa ohjelman katselun kolmiulotteisena 3D-lasien avulla. Televisiolla pystyy yhä katsomaan perinteisiä 2D-lähetyksiä. Television lisäksi kolmiulotteisuus vaatii toimiakseen lasit, 3D-tahdistuslähettimen sekä 3D Blu-Ray-soittimen elokuvien katselua varten.

3D-laseja on kahdenlaisia: aktiivista ja passiivista. Aktiiviset 3D-lasit tarjoavat näytön resoluution molemmille silmille, kun taas passiiviset 3D-lasit puolittavat näytän resoluution kummallekin silmälle. Lasien pitää olla samanmerkkiset kuin televisio, sillä lasit eivät ole yhteensopivia muiden valmistajien laitteiden kanssa. Ilman laseja katsottavat 3D-televisiot ovat kehitteillä.

Suomessa 3D-sisällön tarjonta on vielä melko vähäistä, mutta 3D Blu-ray -elokuvien lisäksi pystyy katsomaan 3D-lähetyksiä kaapeliverkossa. Joillakin televisiomalleilla voi myös pelata konsolikaksinpelejä siten, että kumpikin pelaajista näkee oman pelinsä kokonaisena ruudulla 2D-muodossa.

Oman television 3D-valmiuden voi helposti tarkistaa laitteen takapuolelta. Kolmiulotteisuutta tukevan television takapaneelista löytyy 3D Sync Out -liitin.

OLED

OLED-tekniikkaan perustuvia televisioita on ollut markkinoilla muutamia vuosia, mutta kalliin hinnan ja kehittymättömän tekniikan takia ne eivät ole päässeet massatuotantoon. Muutaman vuoden kuluessa OLED-mallit ovat yleistymässä. OLED-näyttöjen kuvapisteet valaisevat itse itsensä, joten erillistä taustavaloa ei tarvita. Tämä tarkoittaa samalla alhaisempaa energiankulutusta.

Kuvapisteiden valoisuus on säädettävissä, joten kuvanlaatu on parempi esimerkiksi LCD-televisioihin verrattuna. OLED-näytöt ovat myös selvästi ohuempia kuin LCD-näytöt. Kameroissa ja kännyköissä käytetään jo AMOLED-näyttöjä, jotka ovat huomattavasti kirkkaampia ja vähemmän virtaa syöviä kuin perinteiset näytöt.

QD

QD- eli Quantum Dot -näytöt ovat seuraava kehitteillä oleva teknologia, johon esimerkiksi Samsung on panostamassa. QD-näytöt koostuvat mikroskooppisen pienistä valoaheijastavista kristalleista, joista voidaan valmistaa jopa paperinohuita näyttöjä. Tekniikka mahdollistaa myös jättikokoisten, koko seinänkokoisten näyttöjen luomisen.

Television viihde-ominaisuudet

Uusimmat, perusmalleja hieman varustellummat televisiot toimivat kodin viihdekeskuksina. Toiminnot vaihtelevat merkeittäin ja malleittain. Verkkopalvelujen käyttö edellyttää kiinteän laajakaistaliittymän tai langattoman verkon kytkemistä televisioon.

Televisio-ohjelmien katselun lisäksi laitetta voi käyttää valokuvien ja videoiden katseluun, musiikinkuunteluun ja verkon selailuun.

Taulutelevision koko

Taulutelevisioita on saatavilla pienistä matkamalleista aina kotiteatterimitat täyttäviin suuriin ruutuihin. Ruutujen koko on kasvanut merkittävästi vuosien varrella.

Uusien, suurikokoisten televisioiden kuva on ominaisuuksiltaan sellainen, että sitä voidaan katsoa hyvin läheltä – selvästi lähempää kuin vanhojen televisioiden kuvaa. Suurta 46–52 -tuumaista täysteräväpiirtokuvaa voi seurata nautittavasti jopa 2–3 metrin etäisyydeltä.

Taulutelevisio on tyypillisesti vain muutaman sentin paksuinen ja laite hoikistuu edelleen. Laitteen ja liitäntöjen litteys mahdollistavat television kiinnittämisen taulun tavoin mahdollisimman lähelle seinää.

Tiesitkö? Television tuumakoko viittaa kuvaruudun lävistäjän (nurkasta vastakkaiseen nurkkaan) pituuteen. Yksi tuuma on noin 2,5 cm. Niinpä esimerkiksi 40 tuuman taulutelevision kuvaruudun lävistäjä on noin 100 cm.

Taulutelevision virrankulutus

Viime vuosina valmistajat ovat keskittyneet television virrankulutuksen pienentämiseen. LED-televisio täyttää toiveet, sillä niiden energiankulutus on yli kolmanneksen tavallista LCD-TV:n kulutusta pienempi. Myös LCD-laitteissa on panostettu virransäästöön.

Käytännössä virrankulutus on saatu niin alas, että kulutuksien pienillä eroilla ei juuri ole merkitystä. Myös uusimpien plasmatelevisioiden virrankulutus on selvästi pudonnut, joten plasma on hyvä vaihtoehto, kun kuvaan halutaan kokoa ja laatua. OLED-tekniikalla toteutettu televisiot tulevat olemaan energiatehokkaimpia malleja, kunhan ne tulevat markkinoille.

Taulutelevision digiviritin

Lähes kaikissa markkinoilla olevissa televisioissa on jo sisäänrakennettuna sekä antenni- että kaapeliviritin ja osassa myös S- eli satelliittiviritin. Useissa malleissa on kaapeliverkon teräväpiirtoviritin (MPEG4). Myös antenniverkon teräväpiirtoviritin (DVB-T2) on yleistynyt, sillä antenniverkon teräväpiirtolähetykset ovat käynnistyneet. Suurten valmistajien televisioissa on T2-viritin edullisimpia malleja lukuun ottamatta.

Jos televisiossa ei ole digiviritintä, erillisen digiboksin liittäminen toimii ratkaisuna. Nykylähetysten katseluun jokin digiviritin on aina oltava, muutoin televisiolähetykst eivät näy. Järkevin ostos erilliseksi virittimeksi on tallentava teräväpiirtoboksi – tarjontaa löytyy sekä antenni- että kaapeliverkkojen asiakkaille.

Taulutelevision kuvanlaatu

Televisioiden kehityksessä pyritään parantamaan kuvan laatua.

Teräväpiirto

Teräväpiirto merkitsee parempaa kuvanlaatua ja tekniikkaa on kahta eri tyyppiä: teräväpiirto eli HD ja täysteräväpiirto eli Full HD. Tavalliseen kuvaan verrattuna teräväpiirto on kaksin verroin tarkempi eli siinä on kaksinkertainen määrä kuvapisteitä. Täysteräväpiirto on vieläkin tarkempi, sen tarkkuus on kaksinkertainen teräväpiirtoon verrattuna.

Katselukulma

Laitteiden katselukulma on laajentunut. Ennen ruutua piti katsoa mahdollisimman kohtisuoraan, jotta kuva näkyi kirkkaana. Nyt kuvaa voi katsoa sujuvasti sivummaltakin. Pystysuuntaiseen katselukulmaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos laite on tarkoitus ripustaa esimerkiksi katonrajaan.

Katso ja vertaile

Televisiota hankkiessa kannattaa katsella ja vertailla myymälässä olevien televisioiden kuvaa. Eri laitteiden tulisi esittää samaa kanavaa ja kuvien tulisi olla yhtäläisiksi säädettyjä. Tavallinen televisionkatsoja huomaa eroja etenkin tavallisessa antennisignaalikuvassa, mutta tarkkasilmäinen töllöttelijä näkee niitä myös teräväpiirtokuvassa.

Mitä teräväpiirtona voi katsella?

  • Teräväpiirto- ja täysteräväpiirtokuvan katseluun tarvitaan oikeanlaista materiaalia ja oikeanlainen vastaanotin.
  • Maksulliset kaapeli- ja satelliittikanavat lähettävät ohjelmiaan teräväpiirtona.
  • Myös antenniverkossa teräväpiirtolähetykset ovat alkaneet. Näkyvyysalueet voi tarkistaa DNA tai Anvian verkkosivuilta.
  • Television täysteräväpiirtokapasiteettia voi hyödyntää myös Blu ray -elokuvia katselemalla, mikä edellyttää myös Blu ray -soitinta.
  • Myös PlayStation 3 -pelikonsoli tukee täysteräväpiirtotekniikkaa ja sillä voi katsella myös Blu ray -elokuvia.
  • Uudemmat digi- ja videokamerat tallentavat liikkuvaa kuvaa teräväpiirtona.
Taulutelevision kuvanlaatu
Edullisten ja hintavien televisioiden eron huomaa etenkin liikkeentoistossa.

Taulutelevision äänenlaatu

Television hankinnassa kannattaa vertailla kuvan lisäksi ääntä, sillä laitteiden äänentoistossa on eroja. Kuvan ja äänen hankintaa kannattaa ajatella kokonaisuutena. Yksinkertaista on hankkia hienon kuvan rinnalle jokin ääntä parantava ratkaisu.

Keinoja äänenlaadun parantamiseen:

  • kotiteatterisarjat
  • kuulokeliitännän kautta kytkettävät lisäkaiuttimet
  • valmistajien omat äänentoiston lisäratkaisut
  • erillislaittein toteutettu kotiteatterijärjestelmä
Kotiteatterisarjan avulla kuvan rinnalle saa laadukkaan äänentoiston.
Kotiteatterisarjan avulla kuvan rinnalle saa laadukkaan äänentoiston.

Taulutelevision sijoittaminen huoneessa

Taulutelevision selkeä etu on, että ne tarvitsevat vain vähän tilaa. Laitteet ovat siroja, kevyitä ja tyylikkäästi muotoiltuja. Televisio seisoo omalla jalustallaan, joka on usein kääntyvä. Laitteen voi myös ripustaa seinälle tai jopa kattoon. 

Myös huonekaluvalmistajat ovat muotoilleet tuotteensa taulutelevisioiden aikaan. TV-tasoista on kehitetty matalia ja siroja tasoja. Tarjolla on myös hyllystöjä, joissa on taustaseinä television kiinnitystä varten.

Taulutelevision sopiva sijoituskorkeus on sama kuin aiemminkin – televisiota on miellyttävintä katsoa hieman alaviistoon. Liian korkea sijainti rasittaa katsojan niskaa. Sisustuksellinen kiinnityskorkeus on 30-40 senttiä tason yläpuolella.

Katselutilan valaistus vaikuttaa myös katselukokemukseen. Tärkeää onkin, että valo ei suuntaudu suoraan kohti televisioruutua. Lisäksi joissakin televisioissa on integroituna silmien rasitusta vähentävä taustavalaistus.

Taulutelevision ominaisuuksia

Liitännät Liitännät ovat monipuoliset. Analogiajan Scart on jäämässä historiaan, koska se ei kelpaa teräväpiirtosignaalille. Television takaa löytyy tätä nykyä Scartin lisäksi teräväpiirtotekniikkaa tukevia HDMI-liitäntöjä, tietotekniikasta tuttuja USB-portteja sekä usein myös Ethernet-liitin kodin tietoverkkoa varten. Nykyaikaiset liitännät takaavat sujuvan ja laadukkaan tiedonsiirron laitteiden välillä.
Tallentaminen muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle Joissakin televisiomalleissa ohjelmia voidaan tallentaa muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Muistitikku tai kovalevy kytketään television USB-liitäntään.
Kodin viihdekeskus Tämä nimitys pitää television kohdalla entistä enemmän paikkansa. Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka ymmärtävät toisiaan. Digikameran kuvien katselu television kautta onnistuu suoraan muistikortista tai yhden johdon kiinnittämisellä. Digitaalisia kuvia, videopätkiä tai musiikkia sisältävän USB-muistitikun voi kytkeä television taakse ja kodin laitteista voi rakentaa langallisen tai langattoman verkon. Kaikki USB-liitännät eivät kuitenkaan tue liikkuvan kuvan esitystä. Viihde-elektroniikan valmistajat ovat sopineet yhteisestä DLNA-standardista, jota käyttäen erimerkkiset laitteet ymmärtävät toisiaan verkossa. DLNA-yhteyksien avulla omasta kotiverkosta on mahdollista siirtää esimerkiksi tietokoneen tai verkkolevyn digikuvat näytettäväksi olohuoneen televisioruudulla.
Virransäästö

Virrankulutusta on kehitetty merkittävästi viime vuosien aikana. Kun 40-tuumainen taulutelevisio vielä muutama vuosi sitten vei sähköä 150–200 wattia, kulutus on nyt parhaimmillaan vain puolet tästä. Näin suuriin säästöihin on päästy vaihtamalla taustavalo LED-polttimoiksi tai käyttämällä uudentyyppisiä mikrokokoisia kuumakatodiloisteputkia. Televisioihin on tullut myös muita virtaa säästäviä toimintoja.

Smart-TV Uusista televisioista löytyy usein internet ja verkko-ominaisuuksia. Laitteissa on valmistajasta riippuen erilaisia mediatoimintoja ja lisäpalveluja, joiden määrä nousee tulevaisuudessa. Tyypillisiä ovat pienet apuohjelmat, jotka hakevat televisiokuvan viereen vaikkapa päivän uutissähkeitä internetistä. Joissakin malleissa on jo avoin selain, videovuokraamo tai pääsy televisiokanavan ohjelma-arkistoihin internetissä. Useissa uusissa Smart-TV:ssä on mahdollisuus ohjata televisiota kotiverkkoon kytketyn puhelimen tai tablet-tietokoneen ruudulta. Markkinoille on myös tullut malleja, joihin voidaan kytkeä näppäimistö sekä hiiri. Näin nettiselaimella varustetulla televisiolla voi surffata verkossa kuten tavallisella kotitietokoneellakin.
Teksti: Anna-Maria Wasenius, täydentänyt Annette Saksman
Kuvat: Thinkstock ja SOK

Tuotteita on saatavilla Prismoista. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin.

Ladataan kommentointia...