Kannettava tietokone – ostajan opas

Kannettavia tietokoneita on monenlaiseen käyttöön. Taulutietokoneet ja minikannettavat kulkevat mukana helposti. Pienet koneet ovat yleensä pieniä joka suhteessa: näytöltään, teholtaan ja ominaisuuksiltaan.

Kookkaimmat koneet ovat sen sijaan niin isoja ja raskaita, että niitä on mukavinta käyttää työpöydän ääressä. Teholtaan ja ominaisuuksiltaan ne vastaavat usein pöytäkonetta.

Jotta kone palvelisi käyttäjäänsä tyydyttävästi, sen valinnan lähtökohtana tulee olla omat käyttötarpeet. Tarpeilla on taipumus ajan myötä kasvaa, joten hankinta on viisasta mieluummin yli- kuin alimitoittaa.

Mihin käytät konetta?

Oma käyttötarve on paras kriteeri koneen hankinnassa. Jos tarpeet ovat vähäiset,  riittää pienitehoinen kone. Jos tarpeet ovat kattavat, koneesta pitää löytyä tehoa ja ominaisuuksia. Tehon ja ominaisuuksien parantuessa nousee myös koneen hinta.

Sähköpostien lukeminen ja nettisurffailu 

Pieni kannettava tai taulutietokone riittää perustarpeisiin ja on mukavan kevyt kanniskella mukana. Minikannettavat maksavat noin 200–500 euroa ja niitä tehokkaammat pienikokoiset koneet noin 500–1000 euroa. Taulutietokoneiden hinnat ovat noin 400–800 euroa. Taulutietokoneiden käyttöä kirjoittamiseen hankaloittaa oikean näppäimistön puute.

Monipuolinen älypuhelin riittää tällaiseen käyttöön. Ne ovat minikannettaviakin pienempiä ja palvelevat myös puhelimena.

Kirjoittaminen ja muu hyötykäyttö

Kirjoittaminen sujuu parhaiten kookkaalla näytöllä ja näppäimistöllä. Raskaat toimisto-ohjelmat vaativat koneelta tehoa, joten ne eivät toimi kunnolla minikoneessa. Tehokkaat toimistokoneet  maksavat noin 500–1000 euroa.

Pelaaminen ja kuvankäsittely

Uusien, raskaiden pelien pelaaminen sekä kuvien ja videoiden editointi vaativat koneelta paljon tehoa. Koneessa pitää olla tehokas prosessori ja näytönohjain sekä riittävästi muistia. Isot kuva- ja videotiedostot vievät paljon kiintolevytilaa. Pelaamiseen ja kuvankäsittelyyn riittävän tehokkaiden kannettavien koneiden hinnat alkavat noin tuhannesta eurosta.

Riittävän suuri näyttö

Näytön koko on tärkeä valintaperuste. Näytön on oltava riittävän suuri käyttötarkoitukseen. Näytön koko ja  koneen paino kulkevat käsi kädessä.

• Tavallisin näytön koko on 15,6 tuumaa. Tällainen kone painaa yleensä noin 2–3 kiloa ja on siten vielä miellyttävä kuljettaa mukana. Tämänkokoisella näytöllä on helppo työskennellä ja se riittää hyvin myös kuvien ja elokuvien katseluun.
• Pienimpien kannettavien ja taulutietokoneiden näytön koko on 7–11 tuumaa. Pienet koneet painavat keveimmillään kilon verran, taulutietokoneet reilu puoli kiloa. Pieni näyttö riittää hyvin sähköpostien lukemiseen ja nettisurffailuun, mutta käy ahtaaksi, jos kirjoitat paljon tai pidät auki useita selainikkunoita yhtä aikaa. 
• Kookkaimpien kannettavien näytöt ovat 18,4-tuumaisia. Painoa näillä koneilla on 3–4 kiloa. Tällainen kone on parhaimmillaan työpöydän ääressä, jossa se riittääkin useimmille korvaamaan pöytäkoneen. Tarvittaessa sen voi kuitenkin ottaa mukaan esimerkiksi kesämökille helpommin kuin pöytäkoneen.

Käyttömukavuuteen vaikuttaa moni asia

Paljon numeroita naputteleva osaa arvostaa erillistä numeronäppäimistöä. Se löytyy harvoista koneista.

Kannettavan tietokoneen käyttömukavuuteen vaikuttaa näytön koon lisäksi moni muu asia. Kiiltäväpintainen näyttö heijastaa häiritsevästi valoisassa ympäristössä, huonevalossa se vaikuttaa mattapintaista tarkemmalta.

Näppäimistö

Pieni näppäimistö on hankala, jos kirjoittaa paljon tai on isokätinen. Näppäimistöön ei yleensä kuulu erillisiä numeronäppäimiä. Kannettavaan voi liittää ison, erillisen näppäimistön.

Taulutietokoneissa näppäillään kosketusnäytön virtuaalinäppäimistöä. Se soveltuu parhaiten lyhyiden viestien kirjoittamiseen.

Akunkesto

Akkukesto on olennainen asia, jos konetta haluaa käyttää verkkovirran ulottumattomissa. Keskiverto-koneiden akuissa riittää puhtia usein vain 3–4 tuntia. Uusimmat ja pienet koneet toimivat akun varassa jopa kahdeksan tuntia.

Kuumeneminen ja tuulettimen käyntiääni

Jotkin koneet kuumenevat, joten niitä ei voi käyttää sylissä. Koneille myydään viilentäviä alustoja.

Koneen tuulettimen käyntiääni voi olla voimakas. Etenkin pienitehoisten, äärirajoillaan ponnistelevien koneiden tuulettimet käyvät jatkuvasti. 

Tehoa tarpeen mukaan

Koneen tehokkuus riippuu monista asioista.  Prosessorin tyyppi ja nopeus ovat keskeinen tekijä. Minikoneissa on yksiytiminen, nopeudeltaan noin 1,3 GHz:n prosessori.  Keskitason koneissa on noin 2 GHz:n tuplaydinprosessori (Core 2 Duo, 2X), ja huippukoneissa nopeudeltaan yli 2 GHz:n neliytiminen (Quad Core) prosessori.

Muistin määrä vaikuttaa koneen toimivuuteen. Mini- ja taulutietokoneissa muistia on tavallisesti vain 1 GB, mikä riittää nettisurffaamiseen ja perussovellusten käyttämiseen. 3–4 GB riittää jo useimpiin tarkoituksiin. Tehokäyttäjän koneessa voi olla muistia 8 GB. Se edellyttää Windows-koneessa 64-bittistä käyttöjärjestelmää.

Koneiden kiintolevyt ovat tavallisesti vähintään 250 Gb:n kokoisia, mikä riittää hyvin joukolle ohjelmia ja omia tiedostoja. Jos levylle on tarkoitus säilöä paljon isoja kuvia, elokuvia ja musiikkia, tilaa tarvitaan enemmän. Suurimmat levyt kannettavissa koneissa ovat noin 500-gigaisia. Uusimpien SSD-levyjen koot ovat kuitenkin vain muutama kymmenen gigabittiä. Niiden etuna on nopeus ja rikkoutumattomuus.

Taulutietokoneissa ei ole yleensä lainkaan kiintolevyä vaan ainoastaan 1–64 Gb:n SSD-muisti. Useimmissa koneissa on paikka muistikortille.

Koneen optinen asema

Optisen levyaseman avulla voi esimerkiksi kuunnella äänilevyjä, katsella elokuvia, pelata pelejä ja asentaa uusia ohjelmia. Levyasema ei kuulu kaikkien kannettavien varustuksiin.

Pienimmissä tietokoneissa ei ole lainkaan optista levyasemaa. Myös joistain kookkaammista koneista asema on jätetty pois koneen paksuuden ja painon minimoimiseksi.

Keskikokoisissa ja isoissa koneissa on yleensä CD- tai DVD-asema. Asema voi olla lukeva tai myös kirjoittava, jolloin tiedostoja voi tallentaa levyille. Uusimmissa koneissa on teräväpiirtoinen Blu-ray (BD) -asema, jonka avulla voi katsoa teräväpiirtoelokuvia. Nämä asemat osaavat usein myös kirjoittaa DVD- , CD- ja BD-levyille.