Paras tapa lähestyä eläintä olisi ottaa rennosti, sillä hermostus tarttuu helposti eläimeen.
Moni kyselee itseltään:
Miten pitäisi lähestyä koiraa?
Mikä olisi paras tapa päästä kissan ystäväksi?
Miten kuuluisi liikkua hevosten lähellä?
Pitäisikö katsoa sivuun vai suoraan kohti?
Millä tyylillä liikutaan?
Mihin saa koskettaa?
Jos lähestymistä pohtii tästä lähtökohdasta, on jo hakoteillä. Kun ihminen yrittää tietoisesti lähestyä eläintä kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, hän keskittyy.
Keskittyvä ihminen pidättää huomaamattaan hengitystään, ja koko keho jännittyy.
Erityisen varmasti näin käy, kun ihminen tietää lähestyvänsä eläintä, jota pelottaa tai joka saattaa puolustautua. Sitten ei enää auta kyykistyä tai kaarrella sopivasti eläimen edessä, katseen suunnallakaan ei tunnu olevan enää merkitystä.
Vaikka meillä ei välttämättä ole eläinten kanssa yhteistä kieltä, jännittymisen merkitys ymmärretään yli lajien raja-aitojen. Kun lähellä joku jännittyy ja liikkuu varovasti, hän on saattanut havaita jotain huolestuttavaa. Muidenkin kannattaa olla tarkkana, ja myös niiden kehonvalmiustila kohoaa välittömästi.
Ihmisen jännittyminen tuo monen eläimen mieleen vaanivan saalistajan liikkeet.
Panosta siis:
oman mielentilan hallintaan
levollisena pysymiseen
- rauhallisuuteen myös kiihdyttävissä äkkitilanteissa
- älä yritä pakolla rentoutua
- koeta kuvitella tilanne aivan muuksi
Mielikuvaharjoittelua
Toisille koirille räyhäävän koiran taluttaja jännittyy yleensä jo havaitessaan vastaantulevan koiran, ja seuraukset huomaa nopeasti myös koiran käytöksessä. Tällaisen koiran ulkoiluttaja voisi tarkoituksella ilahtua vastaantulijoista ja muuttaa siten koirankin reaktiota.
Yhden jännittyneisyys tarttuu pian muihinkin, ja eläimet voivat jopa haistaa pelon. Jos omistaja tietää pelkäävänsä itse rokotuksia, kannattaa miettiä, onko hänen seurastaan eläimelle eläinlääkärireissulla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tai lääkäripelkoinen omistaja voi kuvitella itsensä hiekkarannalle eläinlääkärin sijaan; lemmikkikin siitä rentoutuu.
