Leikkiminen on lapsen kehitykselle yhtä tärkeää kuin ravinto – se vie kehitystä eteenpäin.
Lapsi kehittyy leikkimällä
Leikkiessään lapsi käy tietojensa, taitojensa ja mielikuvituksensa kautta vuoropuhelua ympäröivän maailman ja sen mahdollisuuksien kanssa. Leikki vapauttaa, lisää luovuutta ja opettaa antamalla tietoa maailmasta, esineistä ja toiminnasta sekä kehittää liikunnallisia kykyjä ja käden taitoja.
Lasta ei tarvitse opettaa leikkimään. Lapset leikkivät kaikkialla maailmassa ajasta ja olosuhteista riippumatta.
Kun lapsi kasvaa, leikit muuttuvat. Aikuinen on vauvan paras lelu, mutta myöhemminkin aikuista tarvitaan leikeissä. Leikki on lapselle tie purkaa tunteita – se toimii peilinä heijastellen lapsen kokemuksia.
Leikki ja ikä
Lapsi leikkii kehitysasteelleen sopivia leikkejä.
- Pieni vauva kuuntelee, koskettelee, tutkii lähiympäristöä.
- Liikkumaan oppinut lapsi tutustuu laajemmin ympäristöönsä. Pian leikkiin ilmestyy mielikuvitus, joka sekoittuu todellisuuteen.
- Parivuotiaat lapset leikkivät omia kuvitteluleikkejään rinnakkain.
- Kolme-nelivuotiaat kehittävät vähitellen vuorovaikutusleikkejä, joissa on roolit.
- Viisi- ja kuusivuotiaat lapset seuraavat leikeissään juonta, jossa on selvä alku ja loppu.
- Kouluikää lähestyttäessä alkavat sääntöleikit.
Lapsen on saatava leikkiä omilla ehdoillaan eikä aikuisen määräämänä. Lapsen aito leikki on omaehtoista ja itseohjautuvaa, eikä sillä tarvitse aikuisen näkökulmasta olla vakavaa päämäärää. Leikkiminen on iloa tuottavaa toimintaa, jossa välineet ovat korvattavissa ja mielikuvitus pääosassa - väärin ei voi leikkiä.
