Kasvatuskyselyn tulokset

Lapsen kasvatus Yhteishyva.fi:n kasvatuskyselyssä yli 1800 vastaajaa kertoi kantansa siihen, millaisissa tilanteissa lasta voivat kasvattaa muutkin kuin omat vanhemmat.

Yhteishyva.fi:ssä toukokuussa 2011 järjestetyssä kyselyssä kartoitettiin asenteita lasten kasvatukseen. Suurin osa vastaajista toivoo vieraan ihmisen puuttumista oman lapsen käytökseen aina tarpeen vaatiessa. Väliin tulemista toivotaan etenkin vaaratilanteissa ja silloin, jos lapsi tupakoi, juo alkoholia tai kiusaa muita.

Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että vanhempien lisäksi lapsen lähipiirin muut aikuiset saavat puuttua kasvattamiseen vain ääritapauksissa. Noin viiden prosentin kanta on, ettei toisten lasten kasvattamiseen pidä sekaantua lainkaan.

Alttius puuttua lapsen käytökseen riippuu vastaajien mukaan jonkin verran siitä, kuinka tuttu tai vieras on kyseessä.

Herkimmin puututaan, jos

tutun tai vieraan lapsen leikit näyttävät vaarallisilta
tuttu alakouluikäinen käyttäytyy huonosti
tuttu teini tupakoi.

Vanha sanonta ”koko kylä kasvattaa” jakaa mielipiteitä. Osa vastaajista pitää yhteisöllistä perään katsomista toivottavana, sillä moni vanhempi ei ehdi eikä jaksa olla tarpeeksi läsnä lapselle. Kaikki eivät näe yhteisöllistä kasvattamista kuitenkaan tarpeellisena. Vastaajat pitävät silti olennaisena tapaa, jolla lapsen tekemisiin puututaan.

Kasvatusvastuu vanhemmilla

Kyselystä käy ilmi myös se, että kasvattamistyön ensisijainen vastuu on vanhemmilla. Vastaajien mukaan opettajat ovat vanhempien uusia puolisoita merkittävämpiä kasvattajia.

Ensisijaiset kasvattajat:

äiti (1 699 vastaajaa)
isä (1 696)
isovanhemmat (1 122)
opettajat (1 041)
vanhempien uudet puolisot (936).

Yli puolet vastaajista pitää hyväksyttävänä, että lapsi käy kasvamiseen liittyviä keskusteluja myös vieraan aikuisen kanssa, etenkin, jos lapsi itse on asioista kiinnostunut ja kysyy niistä.