Omronin kehonkoostumusmittari kertoo, millaisesta rasvasta naiset ja miehet on tehty.
Viskeraalinen eli sisäelinrasva on sisäelinten, kuten munuaisten, maksan, haiman ja pernan, ympärille kerääntynyttä suojaavaa rasvaa, joka liiallisena määränä näkyy keskivartalon lihavuutena. Se on terveyden kannalta haitallista ja altistaa ihmisen muun muassa diabetekselle ja metaboliselle oireyhtymälle.
Kehonkoostumusmittarin toiminta perustuu matemaattiseen kaavaan, joka on saatu tutkimalla tuhansien amerikkalaisten ja eurooppalaisten ihmisten kehonkoostumusta magneetti- ja röntgenkuvien perusteella.
Tutkimusten pohjalta on muodostettu algoritmi, jonka avulla voidaan mitata kehon koostumusta. Mittaus perustuu pieneen sähkövirtaan, joka kulkee jalkojen kautta käsiin. Laite ei siis sovi sydäntahdistinpotilaille.
Algoritmi ei toimi ihmisillä, jotka poikkeavat selkeästi kehonkoostumukseltaan valtavirrasta – esimerkiksi kehonrakentajilla, anorektikoilla tai raskaana olevilla. Heille kehonkoostumusmittarista ei ole hyötyä.
Omron BF511 -kehonkoostumusmittari lupaa mitata
painon
BMI-painoindeksin
rasvaprosentin
luusto-lihasprosentin 6–80-vuotiailta
sisäelinrasvan pitoisuuden 18–80-vuotiailta.
Kehonkoostumusmittarin mukana tuleva ohjekirja antaa suositukset, mihin aikaan mittaus kannattaa suorittaa. Heti ruokailun jälkeen mittausta ei kannata tehdä eikä myöskään kovan urheilusuorituksen jäljiltä.
Tuote testissä
Kaivan Omronin kehonkoostumusmittarin paketista ulos ja aloitan testauksen. Ensimmäinen kerta jännittää, vaikka tiedän, että huonoja tuloksia tuskin tulee. Silti päässäni takoo pelko. Kertooko laite, että sisäelimeni ovat rasvan kuorruttamat, ja passittaa minut juoksulenkille?
Laitteen käyttöönotto vie oman aikansa. Ohjekirja on syytä lukaista ainakin ensimmäisten sivujen osalta läpi hyvin, ja asetuksia saa hetken pähkäillä kirja toisessa kätösessä.
Ennen mittausta laitteeseen syötetään ikä, sukupuoli ja pituus. Laitteen mukana tulevasta ohjekirjasta löytyy taulukko, johon viitearvot on jaettu iän mukaan.
Ensimmäisellä mittauskerralla tulokset näyttävät hyviltä ja laite saa minut ainakin iloiselle mielelle. Onhan hauskaa päästä kurkistamaan oman kehonsa arvoihin muutenkin kuin peiliä katselemalla.
"Astun anturoille, vedän käsitelineen ylös ja odotan, että mittaus alkaa. Hämmästyksekseni se on hetkessä ohi. Sähkövirta on kulkenut lävitseni ja luvut ovat tallentuneet koneen muistiin."
Toinen mittaus
Teen toisen mittauksen vähän ensimmäisen jälkeen. Olosuhteet eivät siis ole muuttuneet, mutta pientä heittoa tuloksissa kuitenkin on. Sisäelinrasva- ja BMI-luvut ovat säilyneet samalla tasolla, mutta rasvaprosenttiluku sen sijaan on prosenttia korkeampi kuin ensimmäisellä mittauskerralla.
Mittaustuloksia ei kannattakaan tuijottaa sokeasti, sillä kuten myöhemmät mittauskerrat osoittavat, ne vaihtelevat myös vuorokaudenajan mukaan. Tulokset ovat enemmän suuntaa-antavia.
Mittari toimii mielestäni laihduttajalle enemmänkin hyvänä kannustimena ja motivoijana kuin tarkkojen tulosten lähteenä. Sen avulla oman laihdutusprojektin edistymistä voi seurata ja samalla valvoa, ettei lihasmassa tipu liian alhaiselle tasolle.
Jos laihduttamista yrittää pelkästään minimoimalla oman energiansaantinsa, elimistö alkaa kuluttaa varsinaisen rasvan sijaan lihasmassaa. Lihaksien säilymiseen tarvitaan liikuntaa.
| Plussat
+ mittari toimii laihduttajan kannustimena + mittaa tuloksen nopeasti + mittaus on hauskaa, varsinkin jos tulokset ovat hyviä.
Miinukset
– mittaustulokset vaihtelevat, ne ovat vain suuntaa-antavia – laitteen käyttöönotto vie oman aikansa – mittarista ei ole hyötyä sellaisille, jotka poikkeavat selvästi kehonkoostumukseltaan valtavirrasta, kuten bodaajille.
|
Lisätietoja
Katso video laitteen käytöstä.
Kehon rasvaprosentin, luustolihasprosentin ja BMI:n viitearvot.
Jutun taustatiedot: Mirja Salo, Normomedical
Kehonkoostumusmittari saatavissa useimmissa Prismoissa ja Sokoksissa. Tarkista valikoima omasta myymälästäsi.
