Sana skräppäys tulee englanninkielisestä sanasta scrapbooking, joka tarkoittaa kuvien ja muistojen tallettamista albumiin.
Skräppäämällä valokuvat ja muut muistot tallennetaan leikekirjaksi. Kuvat voivat olla perheenjäsenistä, lomasta, lemmikistä tai muusta itselle tärkeästä aiheesta. Skräppäilyssä vain oma mielikuvitus on rajana. Ideana on tehdä koristeellisia sivuja papereita, tarroja ja nauhoja käyttämällä.
Sivun teeman tai värimaailman voi poimia valokuvasta. Valokuvakansion sivuille kirjoitetaan kuvaan liittyvä tarina tai yksittäisiä sanoja, joita voi muodostaa myös leimasinkirjaimilla tai lehdistä leikattujen kirjaimien avulla.
Näin skräpätään:
Liimaa kansion sivulle yksi isompi kuva tai muutama pienempi kuva.
Koristele sivu kuvien aiheeseen sopivilla tarroilla ja muilla koristeilla.
Jätä myös teksteille tarpeeksi tilaa.
Skräppäysmateriaalit:
- valokuvakansio
- valokuvia
- postikortteja
- kuviollisia papereita
- lehtileikkeitä
- koristeeksi esimerkiksi tarroja, nauhoja ja kiiltokuvia
- liimaa
- sakset.
Kuvat säilyvät paremmin hapottomista (acid free) papereista ja koristeista tehdyissä kansioissa. Myös arkistokelpoiset kynät ja arkistoteipit varmistavat pitkäaikaisen säilymisen.
Käsillä askartelun lisäksi leikekirjan voi koota sopivalla tietokoneohjelmalla. Digitaalisen kansion kokoaminen on sikäli helpompaa, että kansion sisältöä voi muuttaa ja lisätä myöhemminkin.
Jos aika ei riitä kansion kokoamiseen, digikuvista voi teettää valokuvakansion esimerkiksi S-kanavan kuvapalvelussa.
Lähteet:
Arvilommi, Tuula: Tee oma leikekirjasi, WSOY 2007
