Omenapuun hankinnassa huomioidaan lajikkeen kasvutapa, satoisuus ja taudinkestävyys. Myös hedelmien kypsymisajankohdalla on merkitystä. On ensisijaista valita lajike, joka menestyy paikkakunnan kasvuvyöhykkeellä.
Omenapuun valinta
Omenapuun taimet ostetaan ja istutetaan keväällä. Etelä-Suomessa myös syyskesä on istutusaikaa. Puut kukkivat ja tuottavat parhaan sadon aurinkoisella kasvupaikalla. Ne menestyvät meillä Ahvenanmaalla, eteläisellä rannikolla ja suotuisissa kasvuoloissa myös Keski-Suomessa.
Syötkö, säilötkö, leivotko?
Se vaikuttaa valintaan,
kun ostat omenapuita. Lue
Omenalajikkeet -
sadonkorjuu ja käyttövinkit
Koko
Perinteiset omenapuut ovat leveitä ja korkeita. Hillittykasvuiset lajikkeet ovat kohtuullisen matalia ja hidaskasvuisia, pienen puutarhan puita.
Käyttötarkoitus
Lajikkeita arvioidaan myös sen mukaan, mihin käyttöön omenat tulevat, syödäänkö ne sellaisenaan, vai ovatko ne talouskäyttöön. Hedelmien koostumus vaihtelee lajikkeilla. Omenoissa on makeita, happamia, kovia ja pehmeitä. Herkkuomenat syödään heti, tai varastoidaan muutamiksi viikoiksi. Happoisen lajikkeen hedelmistä keitellään hilloa ja mehua. Talviomenat kestävät parhaiten varastointia. Ne kypsyvät syyskuun lopulla ja lokakuussa. Kun ne kerätään hiukan ennen täyttä kypsyyttä, ne säilyvät pisimpään, jopa jouluun saakka.Sadonkorjuuaika
Omenat jaotellaan kypsymisajan mukaan kesä-, syys- ja talvilajikkeisiin. Kesäomenat kypsyvät syyskesällä. Ne säilyvät varastoituna vain muutamia viikkoja. Syyslajikkeet poimitaan syys- lokakuussa. Ne säilyvät parhaimmillaan muutaman kuukauden. Talviomenat kerätään juuri ennen pakkasten tuloa. Ne maustuvat varastoinnin aikana ja säilyvät pitkään. Kypsymisajankohdat limittyvät eikä ryhmittely ole aivan tarkkaa.
Omenapuun pölyttyminen
Kaikki omenapuut hyötyvät ristipölytyksestä. Pölytys varmistuu, kun omenatarhassa on 3-4 eri lajiketta. Yleensä pölytys onnistuu hyvin eri lajikkeiden välillä ja puut tuottavat runsaan sadon myös pienessä omenatarhassa. Toiset lajikkeet ovat parempia pölyttyjiä kuin toiset. Viljelylajikkeistamme vain ’Sariola’ on täysin riippuvainen toisen lajikkeen siitepölystä. Kuvan ’Valkea Kuulas’ on erityisen hyvä pölyttäjä.
Omenalajikkeet
Venäläiset lajikkeet
Perinteiset omenalajikkeemme ovat pääosin kotoisin Venäjältä, muun muassa Karjalasta, jonka ilmasto on hedelmäpuille suotuisa. Idästä kotoisin olevien lajikkeiden peiteväri on tavallisimmin vaalea. Punainen peiteväri on vanhojen venäläisten lajikkeiden joukossa harvinainen. Niiden hedelmät ovat maukkaita, usein melko pieniä, tai keskikokoisia.
Vanhat venäläiset lajikkeet ovat meillä viljelyssä olevista lajikkeista kestävimpiä. Muutamat menestyvät Oulun korkeudella, kestävimpiä voi suotuisissa oloissa viljellä jopa Rovaniemen korkeudella.
Taudinkestävyys
On suositeltavaa, että omenatarhassa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Siksi taudinkestävyys on tärkeää puun valinnassa. Hedelmärupi on omenapuiden taudeista hankalimpia. Se on sienitauti, joka muuntuu ja kehittää torjunta-aineille kestäviä kantoja. Jalostuksella pyritään kehittämään vastustuskykyisiä lajikkeita, jotka eivät saa tartuntaa, tai joihin tauti tarttuu heikosti.
Muut lajikkeet
Suomeen on tuotu omenalajikkeita myös Ruotsista ja sen kautta Itämeren rannikkoalueilta sekä Kanadasta ja Yhdysvalloista. Pohjoisamerikkalaiset lajikkeet ovat pitkälle jalostettuja, satoisia ja suurikokoisia. Niiden peiteväri on yleensä kirkkaanpunainen ja ne ovat usein alttiita hedelmäruvelle.
Hedelmärupi ja muumiotauti
Myös osa vanhoista venäläisistä ja kotimaisista lajikkeista altistuu hedelmäruvelle, kun kasvukausi on sateinen. Muumiotauti on omenapuiden sienitauti, jolle osa ohutkuorisista kesä- ja syyslajikkeista on alttiita. Sienitautien aiheuttamia itiöitä on ilmassa etenkin, kun säät ovat kosteita ja lämpöisiä. Muumiotaudin itiöt pääsevät helposti hedelmään, jossa jo on hedelmäruven vioitusta. Myös hyönteisten aiheuttama vaurio omenan kuoressa altistaa taudille.
Lue lisää:
Muumiotauti ja omenarupi
Valitse omenalajike ja istuta
Omenalajikkeita alkuperämaan mukaan: |
Vanhoja venäläisiä omenalajikkeita’Aleksanteri’, ’Antonovka’, ’Anisovka’, ’Borgovskoje’, ’Harlamovski’, ’Sokerimiron’, ’Tsaarin Kilpi’, ’Punakaneli’, ’Keltakaneli’. |
Ruotsista tai sen kautta ja Itämeren rannikolta tulleita lajikkeita’Åkerö’, ’Bergius’, ’Sävstaholm’ ja ’Gyllenkrokin Atsrakaani’ , ’Valkea Kuulas’, ’Tallinnan Päärynäomena’, ’Saviomena’, ’Syysjuovikas’. |
Pohjoisamerikkalaisia lajikkeita’Atlas’, ’Punainen Atlas’, Lobo’, ’Melba’, ’Punainen Melba’ ja ’Raike’, ’Ranger’ ja ’Quinte’. |
Suomessa risteytettyjä lajikkeita’Lohjan Kirkas’, ’Pirja’, ’Samo’, ’Heta’, Sandra’, Konsta’, ’Juuso’, ’Petteri’, Jättimelba’, ’Pekka’, ’Tobias’, ’Talvikaneli’’ ja ’Talvikki’. |
Omenalajikkeita satoajan mukaan: |
Kesäomenalajikkeita’Pirja’, ’Huvitus’, ’Valkea Kuulas’, ’Lohjan Kirkas’, ’Vuokko’, ’Petteri’, ’Aholan Aikainen Vaha’, ’Quinte’, ’Ranger’, ’Bergius’, ’Sävstaholm’, ’Gyllekrokin Astrakaani’, ’Tallinnan Päärynäomena’, ’Mustialan Valkea Kesäomena’, ’Lavia’, ’Sokerimiron’, ’Kersti’, ’Snygg’, ’Gallen’, ’Valkea Nalif’, ’Rupert’ ja ’Borgovskoje’. |
Syysomenalajikkeita’Samo’, ’Melba’, ’Jättimelba’, ’Punainen Melba, ’Sandra’, ’Heta’, ’Pekka’, ’Punakaneli, ’Keltakaneli’, ’Ananaskaneli’, ’Raike’, ’Syysjuovikas’, ’Luotsi’, ’Sariola’, ’Kavlås’, ’Harlamovski’, ’Charlottenthal’, ’Valkealan Syys’, ’Pohjolan Ruusu’, ’Saviomena’, ’Rauteel’, ’Anisovka’, ’Aleksanteri’ ja ’Lepaan Meloni’. |
Talviomenalajikkeita’Lobo’, ’Åkerö’, ’Atlas’, ’Punainen Atlas’, ’Tobias’, ’Talvikaneli’, ’Juuso’, ’Konsta’, ’Talvikki’, ’Aroma’, ’Lepaan Liereä’, ’Turso’ ja ’Tellisaare’. |
Omenalajikkeita muiden ominaisuuksien mukaan: |
Hedelmäruvelle vastustuskykyisiä lajikkeita’Gyllenkrokin Astrakaani’, ’Tallinnan Päärynäomena’, ’Lavia’, ’Anisovka’, ’Syysjuovikas’, ’Saviomena’, ’Pohjolan Ruusu’, ’Sariola’, ’Lepaan Liereä’, ’Antonovka’ ja ’Tellisaare’. |
Hyviä pölyttäjälajikkeitamelbat, kanelit, ’Valkea Kuulas’, ’Raike’, ’Lavia’, ’Sokerimiron’, ’Bergius’, ’Sävstaholm’ ja ’Lepaan Meloni’. Myös marjaomenapuut pölyttävät tehokkaasti tarhaomenapuita. |
Herkullisia kesälajikkeita’Pirja’, ’Aholan Aikainen Vaha’, ’Mustialan Valkea Kesäomena’, ’Samo’, ’Valkea Kuulas’, ’Tallinnan Päärynäomena’, ’Gyllekrokin Astrakaani’, ’Bergius’, ’Sävstaholm’ ja ’Lavia’. |
Aromikkaita syys- ja talvilajikkeitamelbat, kanelit, ’Sommerred’, ’Jaspi’, ’Pohjolan Ruusu’, ’Åkerö’, ’Sariola’, ’Lobo’ ,’Amorosa’ ja ’Tobias’. |
Mehukkaita ja happoisia talousomenoita’Valkea Kuulas’, ’Samo’, ’Raike’, ’Antonovka’, ’Syysjuovikas’, ’Luotsi’, ’Aleksanteri’, ’Tsaarin Kilpi’, ’Linnan Punainen’, ’Kavlås’, ’Harlamovski’, ’Charlottenthal’ ja ’Turso’. |
Lähde: Meeri Saarnio, Kotipuutarhan marjat ja hedelmät, Tammi 2008.
