Itse kasvatetut herneenpalot ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Kokeile herneen kasvatusta avomaalla tai parvekkeella.
Herne (Pisum sativum) on yksivuotinen palkokasvi, joka viihtyy parhaiten savipitoisessa ja kuohkeassa maassa. Herneen juurinystyröissä elävät bakteerit sitovat maahan typpeä. Hyvin kalkittu ja hivenainepitoinen maa edistää bakteerien toimintaa.
Herneet jaetaan tavallisesti pelto- ja tarhaherneisiin. Kotipuutarhoissa suositaan tarhaherneisiin kuuluvia sokeri-, silpoydin- ja taittoydinherneitä. Runsaaseen lajikevalikoimaan kuuluu myös matalia ja aikaisin satoa tuottavia lajikkeita.
Herneen kasvatus avomaalla
Herneelle valitaan lämmin ja aurinkoinen kasvupaikka. Maa muokataan kuohkeaksi ja kalkitaan tarpeen mukaan. Sopiva maan pH on 6-7. Herne itää lämpimässä, maan lämpötilan tulisi olla vähintään 10 astetta.
Liota siemenet yön yli ja kylvä kosteaan maahan noin 2-3 cm:n syvyyteen 4-5 cm:n välein. Sopiva riviväli on noin 40 cm. Yhdestä 25 gramman annospussista riittää siemeniä noin 1-2 rivimetrille.
Kylvä korkeat lajikkeet paririviin, jossa riviväli on noin 15 cm. Myöhemmin taimet on helppo tukea rivien väliin laitetulla kanaverkolla tai tukikepeillä.
Kastele kylvös ja peitä harsolla. Siemenet itävät parissa viikossa.
Poista rikkaruohot kasvukauden aikana ja kastele etenkin kukinnan aikaan. Noin 5-10 cm:n pituiset taimet mullataan kevyesti ja tuetaan. Runsaasti kärhiä kasvattavat lajikkeet saattavat selvitä ilman tukea.
Hernemaalle voi lisätä kompostia, ja riviväleihin lisätty ruohokate pitää alustan kosteana. Satokautta voi pidentää uusimalla kylvöksiä.
Tuholaisia torjutaan aikaisella kylvöllä, riittävällä kastelulla ja harson käytöllä.
Kasvatus parvekkeella
Suojaisalla ja lämpimällä parvekkeella herneet voi kylvää jo huhti-toukokuussa. Herne sopii säleikköön lämpimälle seinustalle.
Valitse savi- tai muoviruukku, johon mahtuu reilusti multaa. Laita ruukun pohjalle soraa tai käytä soramursketta sisältävää erikoismultaa.
Kylvä muutama siemen ruukkuun ja kastele kylvös. Herneen kasvatukseen voi kokeilla myös valmiiksi lannoitettua multasäkkiä.
Pidä kasvualusta tasaisen kosteana. Huolehdi lasitetun parvekkeen tuuletuksesta, ettei lämpötila nouse liian korkeaksi.
Kasvatus ikkunanlaudalla
Herneen versoja voi kasvattaa myös ikkunanlaudalla. Kasvatukseen sopivat annospussien siemenet ja ruokakaupasta ostetut kuivat herneet yön yli liotettuina.
Kylvä herneet matalaan astiaan ja peitä muovilla. Poista muovi, kun herneet itävät. Pidä astia valossa ja multa kosteana. Viiden sentin pituisia meheviä versoja voi leikata leivän päälle tai salaattiin.
Myynnissä on myös valmiita pakkauksia, joissa on mukana siemenet, tarvikkeet ja ohjeet. Biolanin Luomu Yrttitarha sisältää muun muassa herneen siemeniä.
Valitse herne käytön mukaan
SokeriherneetLitteät, kokonaiset palot syödään raakana tai kevyesti keitettynä. Palot ryöpätään ennen pakastusta.
|
SilpoydinherneetSitkeitä palkoja ei käytetä, herneet riivitään ja syödään raakana tai keitettynä. Herneet sopivat naposteluun ja pakastukseen.
|
TaittoydinherneetPehmeäpalkoisia. Käytetään palkoineen tuoreena, keitettynä tai pakastettuna. Ennen pakastusta palot ryöpätään.
|
Sadonkorjuu
Satoa saadaan heinä-elokuussa noin 2-3 kuukauden kuluttua kylvöstä. Palkoja kerätään pari kertaa viikossa. Sokeriherneen litteät ja rapeat palot kerätään sitä mukaa kun ne tulevat täysikokoisiksi. Taittoydinherneen palot poimitaan, kun ne alkavat pyöristyä. Silpoydinherneen palot taas poimitaan pulleina ja täyteläisinä.
Herneet ovat maukkaimmillaan heti poimimisen jälkeen. Makeus herneistä häviää vähitellen, kun herneissä oleva sokeri muuttuu tärkkelykseksi. Herneet sisältävät paljon valkuaista sekä C- ja B- vitamiineja.
Sadon korjaamisen jälkeen herneen varret voi silputa ja jättää maahan lisäämään maan typpipitoisuutta.
Lähteet: www.hyotykasviyhdistys.fi, www.mtt.fi , www.biolan.fi
