Lukkiutumaton ABS-jarrujärjestelmä on tutuin nykyaikainen jarrujärjestelmä. Se on vakiovarusteena jo useimmissa henkilöautoissa.
Jos auto puoltaa jarrutuksissa tai jarrut eivät toimi muuten totutulla tavalla, niiden kunto pitää välittömästi tarkistaa. Jarrut tarkistetaan aina määräaikaishuolloissa. Jarrupalojen kunnon voi tarkistaa itsekin esimerkiksi renkaiden vaihdon yhteydessä. Kehittyneet jarrutusjärjestelmät ilmoittavat häiriöistä mittariston merkkivalolla.
ABS-jarru ei lukkiudu
Kun käytetään perinteisiä jarruja, jarrupolkimen painaminen pohjaan lukkiuttaa pyörät. Tällöin auto liukuu kunnes pysähtyy. ABS-jarruja käytettäessä pyörät eivät missään tilanteessa lukkiudu. Jarrujärjestelmä jarruttaa lyhyin sykäyksin, mikä tuntuu voimakkaana tärinänä jarrupolkimessa. Järjestelmän etuna on se, että autoa pystyy ohjaamaan jarrutuksen aikana äkillisessä jarrutustilanteessa ja liukkaalla tiellä.
ABS-jarrujen käyttöä kannattaa harjoitella esimerkiksi tyhjällä pysäköintialueella. Jarru on pidettävä pohjassa polkimen rynkytyksestä huolimatta.
Jarrua tarpeen mukaan
Uusissa autoissa on monenlaisia kehittyneitä elektronisia jarrujärjestelmiä, jotka auttavat auton hallintaa vaikeissa olosuhteissa. Niiden nimilyhennysviidakko on sakea, sillä lähes joka valmistajilla on järjestelmille omat nimensä.
Elektroninen jarruvoiman jako täydentää ABS-jarruja jakamalla jarrutusvoiman pyörien kesken parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestelmä perustuu kaikissa pyörissä oleviin nopeustunnistimiin. Järjestelmä laskee, mitä pyöriä on jarrutettava ja mitkä vapautettava, jotta auto säilyttää tasapainon esimerkiksi liukkaalla tai kaarteessa.
Hätäjarrutehostin tulee avuksi paniikkijarrutustilanteessa. Järjestelmä päättelee jarrutuksen äkillisyyden ja voimakkuuden perusteella onko kysymyksessä hätäjarrutus. Se lisää jarrutusvoimaa tarpeen mukaan, jos kuljettaja ei paina jarrua riittävän voimakkaasti. Tehostus vähenee tasaisesti, kun jalka kevenee jarrupolkimella.
Jarrusanasto | |
ABS
AEBS | Lukkiutumattomat jarrut Automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä |
| AFU | Hätäjarrutustehostin |
| ALB | Lukkiutumattomat jarrut |
| BAS | Hätäjarrutustehostin |
| Brake Assist Hätäjarrutustehostin | |
| EAS | Elektroninen jarrujärjestelmä |
| EBA | Hätäjarrutustehostin |
| EBD | Elektroninen jarruvoiman jako |
| EBV | Elektroninen jarruvoiman jako |
| EHB | Sähköhydraulinen jarrujärjestelmä |
| EVA | Hätäjarrutustehostin |
| HBA | Hätäjarruassistentti |
| REF | Elektroninen jarruvoiman jako |
| SBC | Elektroniset jarrut |
Ajo hallintaan
Autoihin on kehitetty erilaisia hallintajärjestelmiä, jotka vakauttavat ajoa vaikeissa olosuhteissa. Ne toimivat yhdessä jarrujärjestelmien kanssa.
Ajonhallintajärjestelmät säätävät jarrujen ja moottorin tehoa ja estävät pyörien joutumisen luisuun äkillisen jarrutuksen seurauksena tai liukkaalla tiellä. Luistoa havaitessaan järjestelmä tekee vastaliikkeen jarruttamalla yhtä tai useampaa pyörää.
Luistonestojärjestelmät puuttuvat tilanteeseen silloin, kun vetävät pyörät uhkaavat joutua luistoon. Järjestelmä vakauttaa ajoa parantamalla pitoa ja ohjattavuutta esimerkiksi lähtökiihdytyksessä ja ohitustilanteissa.
Levyjarrut yleistyvät
Henkilöautoissa on yleensä kahdenlaisia jarruja: levyjarrut etupyörissä ja rumpujarrut takapyörissä. Levyjarrut ovat kuitenkin yleistyneet myös takapyörissä, ja ne löytyvät nykyisin käytännöllisesti katsoen kaikista hyvin varustelluista autoista.
Jarruttaessa jarrupalat painuvat jarrulevyä vasten. Palat kuluvat ajan mittaan, ja ne pitää vaihtaa 50 000–100 000 kilometrin välein.
Muuten nykyaikaisen henkilöauton jarrut eivät juuri tarvitse autoilijalta huolenpitoa. Niiden kunto tarkistetaan määräaikaishuoltojen yhteydessä ja esimerkiksi jarrupalat ja jarruneste vaihdetaan tarvittaessa.
Ei tekosyy huolettomuuteen
Esimerkiksi ABS-jarrut pidentävät jarrutusmatkaa perinteisiin jarruihin verrattuna, ja ne vain antavat kuljettajalle mahdollisuuden ohjata autoa jarrutuksen aikana esteen ohi.
Rauhallinen, tilanteita ennakoiva ajotyyli ja äkkijarrutusten välttäminen säästävät jarruja ja tekevät autoilusta turvallista.
