Tulppaanien istutus

Tulppaanit varastoivat ravintoa sipuleihinsa. Kukka-aiheet kehittyvät sipulissa talvikuukausien aikana. Kasvuolot ja myös kasvukauden sääolot vaikuttavat tulppaanien kukintaan. Lämmin, aurinkoinen ja kuiva kesä on niille suotuisa.

Kukkasipulit menestyvät kuohkeassa maassa, joka läpäisee vettä. Tulppaanit viihtyvätkin ravinteikkaassa multamaassa. Tulppaanien sipulit istutetaan Pohjois-Suomessa syyskuussa ja Etelä-Suomessa lokakuussa.

Erilaisia tulppaanilajikkeita

Tulppaanilajikkeita on satoja. Tarhatulppaanit (Tulipa Gesneriana -lajikkeet) ovat yleisempiä. Ne ryhmitellään alalajikkeisiin, joista suosituimpia ovat suurikukkaiset Darwin-tulppaanit.

Tulppaanit ryhmitellään esimerkiksi sen mukaan, miten varhain ne kukkivat, ja millaisia ovat kukkavärit ja -muodot. Lajikeryhmissä on muun muassa yksinkertaisia, kerrannaisia, ripsureunaisia ja liljakukkaisia. Kukinta-ajan mukaan tulppaanit ryhmitellään aikaisiin, keskiaikaisiin, myöhäisiin ja keskimyöhäisiin.

Suurikukkaiset tulppaanit ovat pitkälle jalostettuja. Ne kuluttavat runsaasti ravinteita ja tarvitsevat lannoitusta kukinta-aikaan. Suurikukkaiset tulppaanit lisääntyvät sivusipuleista vain, kun kasvuolot ovat suotuisat. Tulppaanit kukkivat joka kevät, kun istutuksia täydennetään vuosittain.

Kasvitieteelliset tulppaanit ovat matalia tai puolikorkeita luonnonlajeja. Useimmat niistä menestyvät niukkaravinteisessa maassa. Kasvitieteelliset tulppaanit lisääntyvät helposti sivusipuleista, monet niistä myös siementämällä.

Tulppaanin sipulin istuttaminen

• Sipulit säilytetään aina viileässä ja kuivassa paikassa ennen istutusta.

• Sipulin istuttaminen aloitetaan kitkemällä ja muokkaamalla kasvualusta sekä kalkitsemalla ja lannoittamalla pitkävaikutteisella ravinteella tarvittaessa.

• Multaan tehdään kuopat istutuslapiolla. Sipuli istutetaan multaan siten, että sen kanta on alaspäin ja tiiviisti siten, että ne eivät kuitenkaan kosketa toisiaan.

• Tulppaanin istutussyvyys on noin kolme kertaa sipulin koko eli 10–15 senttiä.

• Istutus tulee kastella, jos maa on kuivaa. Sipulit tarvitsevat vettä, jotta ne juurtuvat multaan ennen talvea.

• Ravinteet kulkeutuvat ja varastoituvat sipuliin lehtien kautta. Tulppaanien kuihtuvia lehtiä ei leikata pois kukinnan jälkeen, vaan niitä voi taivutella muun kasvillisuuden joukkoon. Lakastuvat lehdet maatuvat ja ravitsevat kasvualustaa.

• Tarhatulppaanin sipulin ravinteet riittävät vain ensimmäisen kasvukauden kukintaan. Tulppaanit lisääntyvät sivusipuleista, joiden muodostumiseen tarvitaan ravinteita. Tulppaani-istutusta on siis lannoitettava keväällä kasteluveteen sekoitettavalla seosravinteella tai maatuneella miedolla karjanlannalla.

Tulppaanit istutetaan omiin kuoppiinsa, mutta tiiviisti lähelle toisiaan.

Ideoita tulppaanien sijoitteluun

• Puutarhaan on turvallista on valita värit läheltä toisiaan, jotta ne muodostavat harmonisen kokonaisuuden.

• Tehokkaan väriläiskän saa esimerkiksi vastaväreistä tai muista voimakkaan värikontrastin muodostamista yhdistelmistä, kuten liilan ja keltaisen yhdistelmästä.

• Värisommittelussa voi käyttää apuna esimerkiksi eri maiden lippuja, kuten Ranskan lipun sinistä, punaista ja valkoista, jossa sinisen sävyn voit luoda helmihyasintein. Hyvä vaihtoehto on soinnuttaa värit muun kasvillisuuden tai talon mukaan.

• Tulppaaneiden korkeus vaihtelee. Monet aikaisin kukkivat tulppaanit ovat noin 30–40 cm korkeita. Matalahkoja aikaisin kukkivia tulppaaneja istuttamalla voi luoda kauniita väripintoja, kun alueeseen istuttaa paljon sipuleita. Ne sopivat hyvin myös pensaiden juurelle ja perennaryhmiin väriä tuomaan.

• Useat myöhään kukkivat lajit puolestaan ovat varsin korkeita, noin 60 cm. Tällaiset tulppaanit sopivatkin kurkistelemaan näyttävästi muun kasvillisuuden ja perennojen väleistä.

• Kestävimpiä tulppaaneja ovat kasvitieteelliset tulppaanit eli tulppaaneiden alkuperäislajit. Matalina lajeina ne sopivat kivikkoon, vähän heinää kasvaville luonnonniityille sekä pensaiden ja puiden juurelle.

Luonnollinen siksak

Tulppaanit voi istuttaa ryhmiin tai niitä voi laittaa perennojen lomaan kurkistelemaan. Suuriksi ryhmiksi kerätyt tulppaanit muodostavat hehkuvan väriläiskän kevään ja alkukesän avarassa puutarhassa.

Suoraan riviin istutetut tulppaanit näyttävät helposti jäykältä ryhmältä, joten kokeile suoran rivin sijaan siksak-muotoa. Hyvä tapa on viskata kourallinen sipuleita istutusalueeseen ja istuttaa ne putoamispaikkaan, jolloin keväällä nouseva ryhmä kasvaa luonnollisen oloisessa järjestyksessä.

Tulppaaneja istutettaessa on hyvä valita niille sopivat seuralaiset, jotka peittävät alleen tulppaanin lakastuvat varret. Pionit, kuunliljat ja jaloangervot ovat erinomaisia seuralaisia. Pensaatkin antavat alkukesällä tilaa, ja kesän edetessä ne kätkevät tulppaanien lakastumisen merkit.

Tulppaanien ja muiden kasvien suunnitellulla sijoittelulla puutarahaan voi luoda kerroksellisuutta.

Tulppaanit puiden juurelle

Innokas kotipuutarhuri voi ensin keväällä ja alkukesällä nauttia tulppaaneista, sitten nostaa ne maasta ja siirtää kellariin varastoitavaksi. Näin istutusalue vapautuu juuri sopivasti daalioita tai kannoja varten.

Puiden alustat sopivat tulppaaneille erinomaisesti. Omenapuun alle saa kukkivan renkaan, kun poistaa nurmen varovasti rungon ympäriltä puun juuria vahingoittamatta.

Puun juurten alueelle voi olla hankala kaivaa sopivan syvää istutuskuoppaa. Yksinkertaisinta voi olla asettaa tulppaanit nurmesta poistetulle alueelle ja peittää ne tarpeeksi paksulla multakerroksella.

Väliin voi istuttaa vaikka kuunliljoja tai jaloangervoja, jotka myöhemmin kesällä peittävät alleen kukintansa lopettaneiden tulppaa­nien lakastuvat varret ja lehdet.

Syksyllä tulppaaneja istutettaessa ei kannata hämääntyä puutarhan runsaista varjoista, joita luovat runsas kasvillisuus ja puiden latvukset. Keväällä valoa riittää varjoisammassakin puutarhassa.