Ruukkupuutarhan suunnittelu ja hoito

Samaan istutusastiaan sommitellaan samanlaisissa kasvuoloissa viihtyvä lajeja.

• Tavallisimmat kukkivat kesäkukat tarvitsevat ravinteikkaan kasvualustan ja runsaasti valoa.
• Useimmat varjossa viihtyvät lajit menestyvät runsaassa muhevassa mullassa.
• Mehikasvit ja monet matalat kukkakasvit tulevat toimeen niukkaravinteisessa mullassa ja tarvitsevat vähän vettä.

Ruukkupuutarhan kolme kasvukautta:

• Keväällä astioissa kukkivat orvokit, bellikset eli kaunokaiset, jaloleinikit ja sipulikukat.
• Alkukesällä on pelargonien ja muiden lämmössä viihtyvien kesäkukkien istutusaika.
• Loppukesällä ruukkupuutarhan istutuksia täydennetään ja osa kasveista vaihdetaan uusiin. Silloin ruukuissa kukoistavat värikkäät asterit ja krysanteemit.

Käytännön ohjeita ruukkupuutarhan tekoon

Sommittelua varten kannattaa päättää yhtenäinen teema. Astia voi olla keraaminen tai lasitettu ruukku, pajukori, sinkkipeltiämpäri, tai vaikkapa puulaatikko. Laatikosta saa näppärän istutusastian, kun laittaa sen sisälle kasvualustaksi multapussin. Multapussit ovat oivallisia etenkin, kun ruukkupuutarhaan perustetaan pieni hyötykasviviljelmä.

Ruukkuistutuksen tekeminen

Astian on oltava sellainen, että liika kasteluvesi valuu pohjasta pois. Jos pohjassa ei ole reikää, ylimääräinen vesi on kallistettava pois kastelun jälkeen.

• Yksi- ja monivuotiset kasvit istutetaan kesäkukille tarkoitettuun erikoismultaan.
• Happamassa maassa viihtyville lajeille, kuten jalohortensioille tai havukasveille valitaan havurodomulta.
• Mehikasvit ja niukkaravinteisessa kasvualustassa viihtyvät lajit istutetaan hiekkapitoiseen kaktus- tai kylvömultaan.

Ruukkupuutarhan kastelu ja lannoitus

Ruukkupuutarha tarvitsee huolenpitoa. Runsaasti kasvavat tarvitsevat enemmän vettä ja lannoitteita kuin hitaasti kasvavat kasvit.

Kukkamullan ravinteet riittävät taimille vain muutamia viikkoja. Kasvukauden aikana istutuksia lannoitetaan viikoittain, tai pitkäaikaisilla ravinteilla ohjeen mukaan.

• Hidasliukoiset ravinteet, kuten kananlanta- ja merilevärakeet, sopivat erityisesti juuri istutetuille taimille.
• Täyslannoitteita annostellaan istutuksille säännöllisesti, kun kasvu on rehevimmillään ja kukinta runsaimmillaan.
• Jos ruukkupuutarhassa on monivuotisia kasveja, niitä lannoitetaan typpipitoisella lannoitteella kesän alussa ja keskikesällä. Happamassa maassa viihtyviä lajeja, kuten useimpia havukasveja, lannoitetaan kasvukaudella erityisillä havurodoravinteilla. Kasvit, jotka jätetään talvehtimaan astioihin, lannoitetaan vielä elokuussa syyslannoitteella, joka parantaa talvehtimista.

Kastelussa on oltava tarkka. Liika vesi mädännyttää taimien juuriston. Aurinkoisina päivinä kasvit haihduttavat runsaasti vettä ja saattavat tarvita kastelua päivittäin. Etenkin amppelikasvit, jotka kasvavat tuulisella paikalla, ovat alttiita kuivumiselle.

Tyylikkään ruukkuparin löytyessä kannattaa tarttua tilaisuuteen. Erityisesti mehikasvit sekä kuivuutta sietävät heinät ja pienet havut viihtyvä erityisesti matalissa ruukuissa. Runsauden tunnetta saa lisää, kun kasvien antaa kasvaa hieman reunojen yli.

Parvekekasvit valon mukaan

Valon määrä ratkaisee, mitkä kesäkukat ruukkupuutarhassa menestyvät. Ennen ulosistuttamista seurataan valon määrää ja auringonkiertoa tulevassa kesäparatiisissa. Keväällä paikka näyttää valoisalta, kun lehtipuut eivät vielä sitä varjosta.

Paahteinen paikka

Aurinkoisen paikan kukille on tyypillistä runsas kukinta. Valoisa eteläparveke tai  -terassi on kuuma, ja siellä viihtyvät kesäkusta jotka tarvitsevat runsaasti lämpöä ja kestävät paahdetta. Myös monet hyötykasvit tuottavat runsaan sadon aurinkoisessa ruukkutarhassa. Tuuletus on tärkeää, jos tila on lasitettu. Kastelu on otettava huomioon jo taimia istutettaessa, sillä kasvit haihduttavat paljon vettä paahteisella paikalla. Tilavat istutusastiat sopivat eteläparvekkeelle ja -terassille, sillä multa ei kuivu niissä hetkessä.

• Itään suuntautuvalla parvekkeella tai terassilla valoa on usein riittävästi, mutta ei liikaa.
• Länteen suuntautuva ruukkutarha on monille kesäkukille suotuisa.
• Paahteinen etelä- ja varjoisa pohjoisparveke ovat kasveille ja tarhurille haasteellisimpia.

Varjoisa paikka

Monet varjoisan paikan kesäkukat ovat reheviä ja lehteviä. Pohjoiseen avautuvassa ruukkupuutarhassa suositaan aina kasveja, jotka tulevat toimeen vähällä valolla. Yksivuotisissa varjon kasveissa on myös runsaasti kukkivia lajeja, kuten muhkeat begoniat, matalat kesäbegoniat ja upeat verenpisarat.

Amppelikasvit parvekkeella ja puutarhassa

Amppelikukat tuovat parvekkeille ja puutarhaan väriä ja runsautta. Kauniit karjalanneidot ja riippapelargonit ovat perinteisiä ja suosittuja. Myös monet hyötykasvit menestyvät amppeleissa. Mansikka- ja tomaattiamppelien taimet tuottavat hyvän sadon aurinkoisilla parvekkeilla ja terasseilla.

Kukkivat amppelikasvit on tavallisimmin istutettu muoviastioihin, joissa on tukevat ripustuskoukut. Omia asetelmia voi tehdä amppelikoreihin tai peltisiin astioihin, joissa on ketjut ja koukut ripustusta varten.

Amppelissa voi olla yhtä tai useaa kasvilajia. Taimet valitaan valo-olojen mukaan. Aurinkoiselle parvekkeelle sopivat kasvit, jotka kestävät paahdetta, varjoisalle varjon lajit. Samaan amppeliin istutetaan kasvilajeja, jotka viihtyvät samanlaisissa kasvuoloissa.

Orvokki viihtyy sekä auringossa että puolivarjossa.

Amppelikasvien hoito

• Amppelitaimia kannattaa lannoittaa jokaisella kastelukerralla laimealla lannoiteseoksella. Seoksen käyttövahvuus on merkitty pakkauksen tuotetietoihin. Liika lannoitus ei lisää, vaan heikentää kukintaa. Kasvia tulee lannoittaa aina lajille sopivalla erityisravinteella.
• Kasvit haihduttavat amppelissa paljon vettä, etenkin tuulisella paikalla. Kastele tarvittaessa päivittäin. Varjoisalla parvekkeella kastelu muutamia kertoja viikossa riittää. Varjossa viihtyvät amppelikukat, kuten verenpisarat, pitävät tasaisesta kastelusta. Ne saattavat varistaa nuppuja, jos multa pääsee kuivahtamaan.
• Vesi suunnataan taimen juurelle, kukintoja ei kastella. Paras kasteluaika on ilta, jolloin kasvi ei haihduta yhtä paljon vettä kuin päivällä.
• Amppelikukista poistetaan kuihtuneet kukinnot, sillä se pidentää kukinta-aikaa. Jos kasvi käyttää voimaansa siementen kehittämiseen, kukinta heikkenee.