Perunkirjoitusohjeet

Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen vakinaisesti Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka on perinnön jakamista varten tehtävä luettelo vainajan omaisuudesta ja kuolinpesän osakkaista. Se on myös veroilmoitus, jonka perusteella verottaja määrää osakkaille perintöveron.

Vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta on kuolinpesän osakkailla, ensisijaisesti henkilöllä, joka on nimitetty kuolinpesän hoitajaksi. Yleensä on järkevää, että pesää hoitaa yksi henkilö.

Lain mukaan perunkirjoitus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tämän jälkeen on kuukausi aikaa toimittaa perukirja verottajalle. Vaikka aika voi tuntua melko pitkältä, perunkirjoituksen järjestelyissä ei kannata vitkastella. Välttämättömien asiakirjojen hankkimisessa saattaa kulua aikaa, ja vastaan voi tulla yllätyksiä.

Perukirja

Perukirjan kolme osaa ovat:

• johdanto
• varat ja velat
• vakuutukset.

Perukirjan johdanto-osa

Johdantoon kirjataan muun muassa vainajan ja perillisten henkilötiedot, uskottujen miesten nimet sekä kuolinpesän ilmoittaja eli pesän hoitaja. Johdanto-osaan merkitään myös kaikki asiakirjat, joiden tietoihin perunkirjoitus pohjautuu. Perukirjan liitteiksi tarvitaan ainakin vainajan sukuselvitys ja osakkaiden virkatodistukset. Ne saa joko seurakunnasta tai maistraatista riippuen siitä, kuuluiko vainaja kirkkoon vai ei.

Sukuselvitys pitää hankkia kaikista kunnista, joissa vainaja on asunut vakinaisesti täytettyään 15 vuotta. Jos henkilö on muuttanut useasti paikkakunnalta toiselle, sukuselvityksiä joutuu tilaamaan lukuisia.

Lisäksi perukirjaan liitetään mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus. Jos vainaja oli leski, myös ensin kuolleen puolison perukirja tarvitaan liitteeksi, samoin mahdollinen jako- ja osituskirja.

Varat ja velat

Perukirjan toinen osa on omaisuusluettelo eli luettelo vainajan varoista ja veloista. Kahden uskotun miehen tehtävä on arvioida varallisuus kuolinhetken käyvän arvon mukaisena. Myös lesken varat ja velat on merkittävä perukirjaan.

Omaisuusluetteloon tarvitaan:

• saldotodistus vainajan pankkitileistä
• todistus pankkitalletuksista ja säilytyksessä olevista arvopapereista
• todistukset lesken omaisuudesta
• isännöitsijäntodistus tai lainhuutotodistus asunto-osakkeen tai kiinteistön omistuksen ja arvon selvittämiseksi
• rekisteröintitodistus ajoneuvosta.

Kuolinpesän pankkiasioita hoitava osakas tarvitsee pankissa asioidessaan oman henkilöllisyystodistuksensa lisäksi virkatodistuksen, josta osakkuusasema ilmenee. Vainajan tilien lopettaminen ja erilaisten jäsenyyksien, kuten asiakasomistajuuden, käsittely vaatii kaikkien kuolinpesän osakkaiden antaman yksilöidyn valtakirjan.

Asunto-osakkeen tai kiinteistön käyvän arvon selvittämiseen voi käyttää julkisia hintatilastoja, mutta usein arvio pyydetään kiinteistönvälittäjältä. Lopullisen arvion tekee aikanaan verottaja. Ajoneuvon arvon määrityksessä voi käyttää apuna vaikkapa netin myyntipalstojen hintatietoja. Perintöverotus ei koske tavanomaista koti-irtaimistoa, jos sen arvo on alle
4 000 euroa.

Kuolinpesästä vähennettävät kulut

Pesän varallisuudesta vähennettävät kulut merkitään perukirjaan.

Kuolinpesästä saa vähentää:

• vainajan elinaikanaan ottamat velat
• hoitomaksut
• elinaikaan kohdistuvat puhelin-, sähkö- ja luottokorttilaskut
• kohtuulliset hautajaisiin, muistotilaisuuteen, hautakiveen ja kuolinilmoitukseen liittyvät kustannukset
• perunkirjoituskulut.

Vakuutukset

Perukirjan päättävät niin sanotut vakuutukset. Pesänhoitaja vakuuttaa allekirjoituksellaan perukirjan tiedot oikeiksi. Vastaavasti uskotut miehet todistavat allekirjoituksillaan arvioineensa pesän varat. Myös muut läsnäolijat voivat allekirjoittaa perukirjan, mutta se ei ole välttämätöntä.

Perunkirjoitustilaisuus

Perunkirjoitustilaisuus voi olla nopea muodollisuus, jossa vahvistetaan ennalta sovitut asiat. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat, testamentin edunsaajat ja leski. Lapsettoman avioparin tapauksessa on kutsuttava myös niin sanotut toissijaiset perilliset, kuten vainajan sisarukset. Heidän läsnäolonsa ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Ammattilaisen palkkaaminen

Kun pesän omaisuus on vähäinen ja osakkaita vain muutama, perukirjan voi tehdä maallikkokin. Apuna kannattaa käyttää pätevää mallikappaletta. Ongelmakohdissa on syytä kysyä neuvoa esimerkiksi verottajalta.

Kaikki perunkirjoituksen käytännön järjestelyt voi hoitaa antamalla valtakirjan asianajo- tai hautaustoimistolle. Pesänhoitajan tai hänen valtuuttamansa henkilön on kuitenkin oltava läsnä perunkirjoitustilaisuudessa.

Ammattilainen kannattaa palkata etenkin silloin, kun omaisuutta ja osakkaita on paljon tai kun sukulaisten välit ovat riitaisat. Jos kuolinpesään kuuluu myös aiemmin jakamattoman kuolinpesän omaisuutta, kuten lesken haltuun jäänyt asunto, ammattilaisen apu on tarpeen. Asiantuntijaa käyttämällä varmistetaan, että perunkirjoituksen lopputulos on tasapuolinen ja perintöverotuksen kannalta pätevä.