Pintakäsittely on osa kalusteen tyyliä ja parantaa sen kestävyyttä käytössä. Käsittelyn avulla kaluste voidaan uudistaa tai kunnostaa. Vaihtoehtoja ovat vahaus, öljyäminen, lakkaus ja maalaaminen sekä petsaus.
Vanhan, puisen huonekalun kunnostaminen on ekologinen ja edullinen tapa sisustaa kotia. Kaluste saa uuden elämän, kun sen pintakäsittelee mieleisekseen. Ennen työhön ryhtymistä kannattaa pohtia muutamia seikkoja:
1. Pintakäsittelyn tavoite vaihtelee. Tavoitteena voi olla täysin uusi ulkonäkö, alkuperäisen asun palauttaminen tai ajan patinan säilyttäminen. Puisen lakatun huonekalun maalaaminen valkoiseksi uudistaa kalusteen. Entisöinnissä vanha lakka saa päälleen uusia kerroksia. Konservoinnin näkökulmasta ajan jälkeä ei haluta kätkeä ja erilaisilla mahdollisimman vähäisillä alkuperäisiin menetelmiin pohjautuvilla restaurointikeinoilla pyritään ainoastaan edistämään kalusteen säilymistä.
2. Kalusteen käyttötarkoitus vaikuttaa myös pintakäsittelyn valintaan. Kaikki huonekalujen pintakäsittelymenetelmät kestävät kylmää ja kuivaa, mutta kosteuden ja veden sieto vaihtelee etenkin tuotteesta riippuen. Niinpä esimerkiksi käyttöön tulevalta keittiön pöydältä vaaditaan erilaisia ominaisuuksia kuin koristetuolilta, jolla harvoin istutaan.
pintakäsittelyaineen yhteensopivuus
vanhan kanssa kannattaa tarkistaa
kokeilemalla tuotetta
huomaamattomaan paikkaan.
Vanhat kalusteet saatavat myös
yllättäen värjäytyä epätasaisesti,
vaikka hiottu pohja näyttää tasaiselta.
3. Huolellinen pohjatyö on kaikessa maalaamisessa tärkeää. Kaluste kannattaa puhdistaa huolella rasvasta ennen pintakäsittelyä. Muun pohjatyön tarve riippuu uudesta käsittelytavasta.
4. Hyvä työtila on ilmastoitu ja kaluste saa kuivua siellä rauhassa. Suojavaatteet ovat maalarilla paikallaan. Etenkin hiottaessa ja maalia poistettaessa on syytä huolehtia henkilökohtaisesta suojauksesta. Työtila kannattaa imuroida aina yhden työvaiheen jälkeen ja käsittelyn kuivuessa on syytä välttää pölyä nostattavaa liikkumista ja puuhastelua. Paras tulos syntyy, kun työ tehdään kiireettä etukäteen suunnitellussa järjestyksessä ja työssä käytetään laadukkaita, puhtaita käsittelymenetelmään soveltuvia työvälineitä.
Erilaiset pintakäsittelytavat
Öljyäminen
Öljyäminen synnyttää kuultavan, luonnollisen pinnan, josta puun syykuvio kuultaa läpi. Erilaisia kalusteöljyjä ja öljyvahoja on markkinoilla paljon ja jotkut niistä ovat päällemaalattavissa. Öljyä valitessa kannattaa kiinnittää huomiota etenkin tuotteen vedensietoon, uudelleenkäsittelyn mahdollisuuksiin ja hoito-ohjeisiin.
kirkas tai värillinen
tyyli luonnonmukainen ja vanhaan sopiva
puupuhtaalle tai ennestään öljytylle pinnalle
käsittelykertojen määrä riippuu tuotteesta
käytössä kuluva ja kuivuva, vaatii uusintakäsittelyä aikanaan

Plussat
+ tasaisen lopputuloksen saaminen kohtuullisen helppoa
Miinukset
- vaikuttaa usein uudelleenkäsittelyn mahdollisuuksiin: maali ei välttämättä pysy öljyn päällä
- itsesyttymisvaara – hävitä työvälineet oikein
Työvälineet: sieni, superlonsivellin, nukkaamaton rätti, sivellin, karhunkieli (ks. tuotteen ohje), puhdistus vedellä ja saippualla tai lakkabensiinillä tuotteesta riippuen
Vahaus
Vahaaminen synnyttää kauniin, himmeäkiiltoisen puun syykuviota korostavan pinnan. Pohjan värierot kuultavat vahan läpi. Vahoja on hyvin erityyppisiä. Perinteisin vaihtoehto on kirkas mehiläisvaha. Vahojen vesirasituksen sieto vaihtelee tuotteesta riippuen. Vahaa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti tuotteen vedensietoon, uudelleenkäsittelyn mahdollisuuksiin ja hoito-ohjeisiin.
kirkas tai värillinen
tyyli luonnonmukainen ja vanhaan sopiva
puupuhtaalle tai ennestään vahatulle pinnalle
käsittelykertojen määrä riippuu tuotteesta
käytössä kuluva, vaatii uusintakäsittelyä aikanaan
Plussat
+ tasaisen lopputuloksen saaminen kohtuullisen helppoa
Miinukset
- vaikuttaa usein uudelleenkäsittelyn mahdollisuuksiin: vahan päälle vahaa
- itsesyttymisvaara – hävitä työvälineet oikein
Työvälineet: sieni, superlonsivellin tai nukkaamaton rätti (ks. tuotteen ohje), puhdistus vedellä ja saippualla tai lakkabensiinillä tuotteesta riippuen.
Lakkaus
Lakkaamalla päästään leikittelemään kiiltoasteilla. Kova, maalimainen pinta päästää puun syykuvion kauniisti läpi. Perinteisissä ja nykyaikaisissa lakoissa on suuri ero. Vanhoissa huonekaluissa paljon käytetty nitroselluloosalakka ei kestä vettä tai vesiohenteisella tuotteella käsittelyä.
Liuotepohjainen lakka kuivuu hitaasti ja on sävyttämättömänä hieman kellertävä. Vesiohenteinen lakka kuivuu nopeammin ja on sävyttämättömänä väritön säilyttäen lakattavan puun sävyn. Sävytetyn lakan peittävyyteen vaikuttaa kerrosten määrä. Myös puun lähtösävy vaikuttaa lopputuloksen väriin.
Lakoissa on runsaasti vaihtoehtoja ja niiden käyttöominaisuudet vaihtelevat, joten tuote tulee valita omaan kohteeseen sopivaksi.
kirkas tai sävytetty
useita kiiltoasteita himmeästä kiiltävään
vesiohenteisia ja liuotinohenteisia
vaatii yleensä 2-3 kerrosta
puupuhtaalle tai aiemmin lakatulle pinnalle
työstetään lähes peittomaalin tavoin
levitetään syysuuntaisesti, hyvä työjärjestyksen suunnittelu tärkeää

Plussat
+ helposti puhdistettava
+ kulutusta kestävä
+ voidaan päällemaalata
Miinukset
- sävytetyn lakan levittäminen tasaisesti aavistuksen haasteellista, ohentaminen helpottaa
Työvälineet: Liuotinohenteiselle lakalle luonnonkarvasivellin ja vesiohenteiselle keinokuitusivellin, sivellin, puhdistus vesi tai lakkabensiini tuotteesta riippuen.
Maalaus
Maalaaminen antaa kalusteelle peittävän pinnan. Maalattavan pohjan tulee olla puhdas, karhennettu ja hyvin kiinni – puupuhtaaksi hiominen ei ole välttämätöntä. Aiemmin öljytyssä tai vahatussa pinnassa maali ei välttämättä pysy. Vesiohenteinen maali kuivuu nopeasti, on helppo puhdistaa eikä aiheuta voimakasta hajua. Öljymaali on vaihtoehtona perinteisempi ja helpommin tasoittuva, mutta haju on voimakas ja kuivuminen hidasta. Kalusteiden vanhat öljymaalipinnat voidaan uudelleenmaalata yleisestä säännöstä poiketen myös vesiohenteisella maalilla, sillä puun eläminen on sisätiloissa vähäistä. Vaikeat pinnat, kuten melamiini tai vanha lakkapinta, voivat vaatia erityisen pohjamaalin.
tuhansia sävyjä
eri kiiltoasteita
vesiohenteisia ja liuotinohenteisia
lakatulle, maalatulle ja puupuhtaalle pinnalle
pohjamaalina erillinen tuote tai ohennettu pintamaali
yleensä kaksi pintamaalikerrosta

Plussat
+ helposti puhdistettava
+ kulutusta kestävä
+ runsas sävyvalikoima
+ ei vaikuta tulevaisuuden pintakäsittelymahdollisuuksiin - maalinpoistolla takaisin puupuhtaaksi
Miinukset
- peittävä pinta, mutta kuopat ja naarmut saattavat korostua
Työvälineet: Vesiohenteiselle maalille synteettinen sivellin, missä harjaspää on rikottu. Lioutinoheiselle luonnonharjassivellin. Pesu vesi ja saippua tai lakkabensiini tuotteesta riippuen.
Petsaus
Petsaus on puun värjäämistä. Petsi vaatii aina jonkin pinnan suojakseen eli petsaamisen jälkeen kaluste öljytään, lakataan tai vahataan. Petsattavan pinnan lähtöväri vaikuttaa lopputulokseen.
petsaus on värjäämistä
vesipetsejä ja liuotinpetsejä
työstö puusyynsuuntaisesti
hyvät työvälineet ja työjärjestyksen suunnittelu tärkeää
Miinukset
+ värin levittäminen tasaisesti suurille pinnoille voi olla haastavaa, sillä paksumpi petsikerros tummentaa sävyä
Työvälineet: sieni, superlonsivellin, nukkaamaton rätti tai sivellin (ks. tuotteen ohje). Liuotepohjaiselle petsille luonnonkarvasivellin ja vesiohenteiselle keinokuitusivellin. Puhdistus vedellä ja saippualla tai lakkabensiinillä tuotteesta riippuen.
Kunnostaminen vanhaa vaalien
Konservoinnin tehtävänä on säilyttää kulttuurihistoriallinen omaisuus mahdollisimman alkuperäisenä tuleville sukupolville. Konservoinnilla pyritään hidastamaan esineiden ja rakennuksien tuhoutumista joko ennaltaehkäisevästi tai keskeyttämällä alkanut tuhoutumisprosessi erilaisilla menetelmillä ja tekniikoilla.
Entisöinnistä on kyse, jos vanha esine tai rakennus halutaan saattaa alkuperäistä muistuttavaan kuntoon. Usein tavoitteena on saattaa entisöitävä kohde jälleen käyttöön kelpaavaksi.
Vanhaa vaalivassa kunnostustavassa on tärkeä tunnistaa kalusteen alkuperäinen, ajalle ominainen tyyli ja käsittelytapa. Kalustetta korjataan mieluummin liian vähän kuin liikaa, sillä iän merkit kantavat mukanaan muistoja ja historiaa. Pintakäsittelyyn käytetään mahdollisimman aitoja tai alkuperäisen kaltaisia tuotteita, joiden tunnistaminen saati hankkiminen voi olla haasteellista. Työ tehdään perinteisesti käsin ilman koneita. Museoiden konservointilaitoksilta kannattaa kysyä apua ja neuvoja.
Asiantuntijat: maalarimestari Pia Hämäläinen ja tekninen neuvoja Terhi Kohonen, Tikkurila Oy sekä huonekalukonservaattori Anne Makkonen, Tampereen museot.





