Ilmalämpöpumppu on laite, joka kerää ilmaista lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen rakennuksen sisälle. Se voi vähentää rakennuksen lämmityskustannuksia jopa lähes puolella.
- Ilmalämpöpumppujärjestelmä koostuu ulko- ja sisäyksiköstä.
- Ulkoyksikössä on lämpöä keräävä höyristin. Lämpö siirtyy siitä putkia myöten sisäyksikköön, joka puhaltaa lämpimän ilman rakennukseen.
- Sisäyksiköitä voi olla yksi tai useampia.
- Ulkoilman viilentyessä pumpun lämmitysteho heikkenee.
- Ilmalämpöpumppu on siksi täydentävä lämmityslaite, joka tarvitse rinnalleen maksimilämmitystarpeen mukaan mitoitetun päälämmitysjärjestelmän.
- Ilmalämpöpumppua voi kesällä käyttää sisäilman viilentämiseen.
Tavallista ilmalämpöpumppua kutsutaan myös ilma-ilmalämpöpumpuksi erotukseksi muista pumpuista.
Ilmalämpöpumppu säästää energiaa
Keskikokoisessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jossa sähkönkulutus on 20 000 kWh vuodessa, energiasta menee lämmitykseen 11 000 kWh. Ilmalämpöpumpun avulla lämmityksen osuudesta voi säästää keskimäärin 40 prosenttia.
3 000–5 000 kwh:n säästö pienentää sähkölaskua noin 300–500 eurolla vuodessa. Jos pumppua käytetään kesällä viilennykseen noin 45 päivänä, se syö säästöstä noin 20–30 euroa.
Teho heikkenee sään kylmetessä
Ilmalämpöpumpun paradoksi on se, että mitä kylmempi sää, sitä heikommin se tuottaa lämpöä.
Lämpöpumpun hyötysuhde on paras, kun ilman lämpötila on 5–10 astetta. Lämpökerroin voi olla silloin jopa 6.
Pumpun keskimääräinen vuosilämpökerroin on 2–2,5. Sään viiletessä lämpökerroin heikkenee ja noin -20 – - 25 asteen lämpötilassa laite ei enää tuota lämpöä.
Kaikkiin rakennuksiin
Ilmalämpöpumppu soveltuu käytettäväksi yhdessä kaikkien lämmitysjärjestelmien kanssa. Se soveltuu yhtä hyvin omakotitaloon kuin rivitalo- tai kerrostaloasuntoonkin. Asuntoyhtiössä pitää taloyhtiön lupa pumpun asentamiseen.
Eniten hyötyä ilmalämpöpumpusta on suoran sähkölämmityksen kanssa. Lämpöpumpun tuottaman ilman lämpö säädetään muutaman asteen korkeammaksi kujin sähköpattereiden käynnistymislämpötila. Sähkölämmitys kytkeytyy tällöin päälle vasta sitten, jos lämpöpumppu ei kykene pitämään lämpötilaa säädetyllä tasolla.
Ilmalämpöpumppua voi käyttää myös kesämökillä ylläpitämässä peruslämpöä talvella. Silloin sopiva sisälämpötila on 12–13 astetta. Tällöin pumpun sulatusautomatiikka toimii kunnolla. Pumpun toiminta olisi hyvä tarkistaa aika ajoin, ettei se häiriinny lumen tai jään vuoksi.
Tehoa oltava riittävästi
Pumpun pitää olla riittävän tehokas suhteessa lämmitettävään tilaan. Laitteiden tiedoissa kerrotaan yleensä, kuinka suuren tilan lämmittämiseen ne soveltuvat. Laitteen lämmitysteho kerrotaan kilowatteina (kW).
Nyrkkisääntö: 1 kW lämmittää noin 30 m2 normaalikorkuisen tilan.
3–4 kW:n laite riittää siten noin 100 m2:n tilan lämmittämiseen. Pumpun lämpökerroin kertoo, kuinka paljon se tuottaa energiaa verrattuna sen käyttämään sähköenergiaan.
Laatu maksaa
Lämpöpumppujen välillä on isoja laatueroja. Vertailujen mukaan heikkolaatuisilla pumpuilla energiansäästö jää huomattavasti pienemmäksi kuin laadukkailla laitteilla. Varmimmin saa hyvää laatua, kun ostaa tunnetun valmistajan laitteen asiantuntijaliikkeestä. Hinta ja laatu kulkevat yleensä käsi kädessä.
Hyvän ilmalämpöpumpun ominaisuuksia:
suunniteltu pohjoisen ilmasto-oloihin
hyvä hyötysuhde
tuottaa lämpöä alhaisissakin lämpötiloissa
automaattinen sulatustoiminto
tehokas huoneilman suodatin
homekasvua estävä sisäyksikön kuivaus- ja puhdistustoiminto
hiljainen käyntiääni
pitkä käyttöikä
pitkä takuuaika ja järjestetty huoltopalvelu
Hyvälaatuiset ilmalämpöpumput maksavat noin 1000–1500 euroa. Laadukkaan lämpöpumpun käyttöikä on noin 10-15 vuotta.
Ilmalämpöpumppu
Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu
Ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumpun kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta samalla tavalla kuin tavallinen ilmalämpöpumppu, jota kutsutaan myös ilma-ilmalämpöpumpuksi. Ero on lämmön hyödyntämistavassa.
Ilma-vesilämpöpumppu
Ulkoilmasta kerätty lämpö siirretään joko käyttö- tai kiertoveteen. Se voidaan liittää vesikiertoisiin lämpöpattereihin tai lattialämmitykseen.
Laitteessa on myös sähkövastukset, jotka alkavat tuottaa lämpöä silloin, kun ulkoilman lämpötila laskee niin alas, ettei lämpöpumppu enää sitä tuota.
Poistoilmalämpöpumppu
Ottaa talteen lämmön rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta ja kierrättää sen takaisin sisäilman lämmittämiseen.
Tuottaa lämpöä ulkoilman lämpötilasta riippumatta.
Lämpö voidaan siirtää käyttö- tai kiertoveteen tai puhaltaa sisäilmaan.
Vain ammattilainen saa asentaa ilmalämpöpumppuja
Ilmalämpöpumpun saa asentaa ja huoltaa vain asianmukaisen luvan saanut asentaja. Järkevintä on hankkia kokonaispaketti, johon kuuluu laitteiden lisäksi asennus. Silloin kokonaisvastuu jää myyjälle.
Ulkoyksikköä ei saa asentaa suljettuun tilaan. Se asennetaan yleensä talon seinälle esimerkiksi räystään tai suojaritilän alle turvaan katolta putoavalta lumelta.
Yksikön alle pitää jättää tilaa vähintään noin 70–80 cm, jotta laite ei hautaudu lumeen ja siitä valuvasta sulatusvedestä muodostuvalle jäälle jää tilaa.
Ulkoyksikön kompressorin käyntiääni voi olla häiritsevän voimakas. Yksikköä ei siksi pidä asentaa lähelle makuuhuoneen ikkunaa tai siten, että se häiritsee naapuria. Myös sisäyksikön puhallusääni voi olla häiritsevä.
Sisäyksikkö asennetaan paikkaan, josta lämmin ilma leviää mahdollisimman tehokkaasti koko huoneistoon.
Jos pumppua käytetään jäähdytykseen, siihen tiivistyy runsaasti vettä, joka pitää johtaa viemäriin tai ulos.
Ilmalämpöpumput löydät Kodin Terroista, valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. Katso lähimmän myymäläsi valikoimat Kodinterra.fi.
Lisätietoja:
Motivan sivuilta löytyy tietoa ilmalämpöpumppujen energiatehokkuudesta. www.motiva.fi
Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry sertifioi suunnittelijoita ja asentajia. Sen sivuilla on runsaasti tietoa lämpöumpuista. www.sulpu.fi
Turvatekniikan keskus TUKES pitää yllä rekisteriä valtuutetuista huoltoliikkeistä. www.tukes.fi
Asiantuntijana Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpun toiminnanjohtaja Petri Koivula.
