Perunkirjassa selvitetään vainajan varat ja velat sekä perilliset. Läheisen kuoltua omaisten on huolehdittava verotuksen kannalta tärkeästä perunkirjoituksesta.
Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen vakinaisesti Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka on perinnön jakamista varten tehtävä luettelo vainajan omaisuudesta ja kuolinpesän osakkaista. Se on myös veroilmoitus, jonka perusteella verottaja määrää osakkaille perintöveron.
Vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta on kuolinpesän osakkailla, ensisijaisesti henkilöllä, joka on nimitetty kuolinpesän hoitajaksi. Yleensä on järkevää, että pesää hoitaa yksi henkilö.
Lain mukaan perunkirjoitus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tämän jälkeen on kuukausi aikaa toimittaa perukirja verottajalle. Vaikka aika voi tuntua melko pitkältä, perunkirjoituksen järjestelyissä ei kannata vitkastella. Välttämättömien asiakirjojen hankkimisessa saattaa kulua aikaa, ja vastaan voi tulla yllätyksiä.
Perukirja
Perukirjan kolme osaa ovat:
johdanto
varat ja velat
vakuutukset.
Perukirjan johdanto-osa
Johdantoon kirjataan muun muassa vainajan ja perillisten henkilötiedot, uskottujen miesten nimet sekä kuolinpesän ilmoittaja eli pesän hoitaja. Johdanto-osaan merkitään myös kaikki asiakirjat, joiden tietoihin perunkirjoitus pohjautuu. Perukirjan liitteiksi tarvitaan ainakin vainajan suku-selvitys ja osakkaiden virkatodistukset. Ne saa joko seurakunnasta tai maistraatista riippuen siitä, kuuluiko vainaja kirkkoon vai ei.
| Perunkirjoitukseen valmistautuminen
Perunkirjoituksesta läheisille koituvaa vaivaa voi vähentää ennakoimalla. Kannattaa varmistaa, että omat tärkeät asiakirjat ovat varmassa tallessa ja tarpeen tullen helposti löydettävissä. Turhat pankkitilit kannattaa lopettaa ajoissa, sillä kuolinpesän pankkiasioiden hoitaminen voi olla hankalaa ja aikaa vievää.
Jokaiseen pankkiin pitää esimerkiksi toimittaa henkilökohtaisesti virkatodistukset, ja joihinkin pankkiasioihin tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus. Mitä enemmän omaisuutta on, sitä työläämmäksi perunkirjoitus muodostuu. |
Uskottujen miesten tehtävänä on arvioida omaisuuden arvo. Uskottujen miesten tulee olla ammattitaitoisia, joten esimerkiksi asunnon arvon määrittämiseen kannattaa käyttää kiinteistövälittäjää.
Sukuselvitys pitää hankkia kaikista kunnista, joissa vainaja on asunut vakinaisesti täytettyään 15 vuotta. Jos henkilö on muuttanut useasti paikkakunnalta toiselle, sukuselvityksiä joutuu tilaamaan lukuisia.
Lisäksi perukirjaan liitetään mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus. Jos vainaja oli leski, myös ensin kuolleen puolison perukirja tarvitaan liitteeksi, samoin mahdollinen jako- ja osituskirja.
Varat ja velat
Perukirjan toinen osa on omaisuusluettelo eli luettelo vainajan varoista ja veloista. Kahden uskotun miehen tehtävä on arvioida varallisuus kuolinhetken käyvän arvon mukaisena. Myös lesken varat ja velat on merkittävä perukirjaan.
Omaisuusluetteloon tarvitaan:
saldotodistus vainajan pankkitileistä
todistus pankkitalletuksista ja säilytyksessä olevista arvopapereista
todistukset lesken omaisuudesta
isännöitsijäntodistus tai lainhuutotodistus asunto-osakkeen tai kiinteistön omistuksen ja arvon selvittämiseksi
rekisteröintitodistus ajoneuvosta.
Kuolinpesän pankkiasioita hoitava osakas tarvitsee pankissa asioidessaan oman henkilöllisyystodistuksensa lisäksi virkatodistuksen, josta osakkuusasema ilmenee. Vainajan tilien lopettaminen ja erilaisten jäsenyyksien, kuten asiakasomistajuuden, käsittely vaatii kaikkien kuolinpesän osakkaiden antaman yksilöidyn valtakirjan.
Asunto-osakkeen tai kiinteistön käyvän arvon selvittämiseen voi käyttää julkisia hintatilastoja, mutta usein arvio pyydetään kiinteistönvälittäjältä. Lopullisen arvion tekee aikanaan verottaja. Ajoneuvon arvon määrityksessä voi käyttää apuna vaikkapa netin myyntipalstojen hintatietoja. Perintöverotus ei koske tavanomaista koti-irtaimistoa, jos sen arvo on alle 4 000 euroa.
Kuolinpesästä vähennettävät kulut
Pesän varallisuudesta vähennettävät kulut merkitään perukirjaan.
Kuolinpesästä saa vähentää:
vainajan elinaikanaan ottamat velat
hoitomaksut
elinaikaan kohdistuvat puhelin-, sähkö- ja luottokorttilaskut
kohtuulliset hautajaisiin, muistotilaisuuteen, hautakiveen ja kuolinilmoitukseen liittyvät kustannukset
perunkirjoituskulut.
Vakuutukset
Perukirjan päättävät niin sanotut vakuutukset. Pesänhoitaja vakuuttaa allekirjoituksellaan perukirjan tiedot oikeiksi.
| Perunkirjoituksen kustannukset
Perunkirjoituksesta tulee väistämättä myös kuluja, sillä pääosa tarvittavista asiakirjoista on maksullisia. Muita kuluja ovat esimerkiksi kiinteistönvälittäjän lausunnot sekä perunkirjoittajan veloittama palkkio. Kuitit kannattaa säästää, koska kulut vähennetään pesän varoista.
Tyypillinen veloitus perunkirjoituksesta on 500–1 000 euroa, mutta kustannuksiin vaikuttaa muun muassa kuolinpesän koko. Kuluissa voi säästää hankkimalla tarvittavat asiakirjat itse ja toimittamalla ne perukirjan tekijälle. |
Vastaavasti uskotut miehet todistavat allekirjoituksillaan arvioineensa pesän varat. Myös muut läsnäolijat voivat allekirjoittaa perukirjan, mutta se ei ole välttämätöntä.
Perunkirjoitustilaisuus
Perunkirjoitustilaisuus voi olla nopea muodollisuus, jossa vahvistetaan ennalta sovitut asiat.
Tilaisuuteen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat, testamentin edunsaajat ja leski. Lapsettoman avioparin tapauksessa on kutsuttava myös niin sanotut toissijaiset perilliset, kuten vainajan sisarukset. Heidän läsnäolonsa ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Perunkirjoituksen laiminlyönti
Jos perunkirjoitusta ei toimiteta lain edellyttämällä tavalla, seurauksena voi olla kuolinpesän hoitajan perintöveron korotus. Toimittamattoman tai puutteellisen perukirjan takia verottaja saattaa myös toimittaa arvioverotuksen, joka voi olla todellista tiukempi.
Ammattilaisen palkkaaminen
Kun pesän omaisuus on vähäinen ja osakkaita vain muutama, perukirjan voi tehdä maallikkokin. Apuna kannattaa käyttää pätevää mallikappaletta. Ongelmakohdissa on syytä kysyä neuvoa esimerkiksi verottajalta.
Kaikki perunkirjoituksen käytännön järjestelyt voi hoitaa antamalla valtakirjan asianajo- tai hautaustoimistolle. Pesänhoitajan tai hänen valtuuttamansa henkilön on kuitenkin oltava läsnä perunkirjoitustilaisuudessa.
Ammattilainen kannattaa palkata etenkin silloin, kun omaisuutta ja osakkaita on paljon tai kun sukulaisten välit ovat riitaisat. Jos kuolinpesään kuuluu myös aiemmin jakamattoman kuolinpesän omaisuutta, kuten lesken haltuun jäänyt asunto, ammattilaisen apu on tarpeen. Asiantuntijaa käyttämällä varmistetaan, että perunkirjoituksen lopputulos on tasapuolinen ja perintöverotuksen kannalta pätevä.
Pääkaupunkiseudulla perunkirjoitusasioissa auttavat HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto ja Hautauspalvelu. Joensuun seudulla hautajaisjärjestelyissä palvelee Pohjois-Karjalan Osuuskaupan Hautauspalvelu.
Lisätietoja
Verohallinnon verkkosivuilla on tietoa perintöverotuksesta ja perunkirjoituksesta.
